Arkisto: Joulukuu 2008

Hyvää Uutta Vuotta kaikille!

Keskiviikkona 31. joulukuuta 2008

Pienessä Bianco-kännissä toivotan parempaa vuotta meille kaikille! Vaikka väitetäänkin laman iskevän , on tosiasia kuitenkin, että 2/3 Suomen kansantaloudesta perustuu kotimarkkinoihin ja tämä antaa meille mahdollisuuden itse vaikuttaa siihen miten syvälle sukellamme- tai sukellammeko lainkaan. Nykyisen hallituksen olisi erottava mitä pikimmin. He ovat ylimielisiä ja valehtelevat asioita kaunistaaksen omaa kuvaansa. Suomen kansa on ansainnut pätevän hallituksen.

Nyt pitäisi elvyttää. Kansalaisten tuloja on nostettava siten että pienimmät vuositulot ( alle 10000 E) tehdään verottomiksi. Kaikki tämä panostus menee suoraan kulutukseen ja pitää Suomen elinkeinoelämän vireänä. Tätä varten on otettava myös velkaa.

I have a new visitor in my blog. You are very Wellcome- even if you are not a Finn as I have realized. The main issue in my outcoming today is that I want to change the government of Finland, which nowadays is extremely capitalist. The recession could be beated in Finland by giving more money to consumption. It only takes to make the smallest income tax-free. The poor are in need and they would consumpt every cent they get.

Happy New Year for everyone! Let us make it a good one!

Kaikenlaisia ehdotuksia sitä on…

Maanantaina 22. joulukuuta 2008

Järventaus ehdottaa jopa palkkojen alentamista laman torjumiseksi

julkaistu tänään klo 16:26, päivitetty tänään klo 18:22

Jussi Järventaus

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jussi Järventaus kaipaa joustamista työehtosopimuksista taloustilanteen takia.

Kuva: YLE

Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus ehdottaa rajuja keinoja laman torjumiseksi. Järventaus väläyttää jopa palkkojen väliaikaista alentamista irtisanomisten ja lomautusten välttämiseksi.

Lamaa pitää torjua poikkeuksellisen järein toimin, ehdottaa Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Järventauksen mukaan työpaikkojen säilyttämiseksi pitäisi sallia työehtosopimuksista poikkeaminen paikallisesti.

- Se voisi tarkoittaa esimerkiksi palkkojen määräaikaista alentamista irtisanomisten ja lomautusten vaihtoehtona. Annettaisiin siis mahdollisuus tämäntapaiseen sopimiseen sen sijasta, että nyt sitten on ehkä välttämätöntä lomauttaa tai irtisanoa, kun yrityksessä rahat eivät vain riitä, Järventaus sanoo YLE Uutisten haastattelussa.

Lisäksi yrittäjät haluavat, että määräaikaisten työtekijöiden palkkaamista pitäisi helpottaa.

Yritysten rahoitusongelmia Järventaus helpottaisi Finnveran tuella. Lisäksi valtio voisi olla yrityslainojen takaaja, Yrittäjien puheenjohtaja Jussi Järventaus esittää.

YLE Uutiset

Herää väkisinkin kysymys kenen etuja Järventaus ajaa tällä palkanalennuspolitiikallaan? Ainakaan yrittäjien etu, kuten koko Suomenkaan, ei ole se, että deflaatiota kiihdytetään ja ostovoima tuhotaan. Nyt pitäisi kulkea aivan päinvastaisenn suuntaan ja nostaa ensimmäiseksi pienimpiä tuloja sille tasolle että ihmisillä on varaa ostaa palveluja yrittäjiltä. Järventauksen ajattelu on tyypillistä äärikapitalismille joka näkee vain leikkaukset työntekijöiden palkkoihin tärkeiksi ja unohtaa kokonaisuuden. Yhdysvalloissa republikaanit touhuavat ihan samaa- he olisivat halunneet autoteollisuuden työntekijöiden palkat alas. Kukahan niitä autoja sitten ostaisi? Onko nyt menossa jokin kilpailu siitä kuka sukeltaa syvimmälle?

Herrojen talousnerojen palkat eivät kyllä laske tuli sitten millainen lama hyvänsä- päinvastoin. Miten kauan suomalaiset aikovat vielä rahoittaa näitä pässejä? Edellisen laman jäljiltä on meillä pahoinvointiyhteiskunta juuri näiden toimenpiteiden takia joita silloiset äärikapitalistit tekivät. 650000 suomalaista elää köyhyydessä ja jo tämä on asia joka vaikeuttaa kaupankäyntiä. Tiedän kokemuksesta ettei työmarkkinatuella, joka on 20 vuotta ajasta jäljessä, käydä edes parturissa, hankita vakuutuksia tai kuluteta muuhun kuin ruokaan ja asumiseen. Näitä pienimpiä tuloja olisi korotettava juuri nyt- vaikka sitten väliaikaislailla. Siten saisimme talouden kasvamaan vielä ensi vuonnakin. Nyt on tehtävä velkaa ja sijoitettava rahat tuottavasti- ihmisille.

Turun poliittisesta kulttuurista

Tiistaina 16. joulukuuta 2008

Turun poliittinen kulttuuri on muuttumassa. Toivottavasti se on muuttumassa kansanvaltaiseen, 2000-luvun ihmisille sopivaan suuntaan. Enää ei raitsikoita pidä poistaa kaupunkiliikenteestä jonkin pienen ryhmän  etujen vuoksi ja kansan suuren enemmistön mielipiteiden vastaisesti kuten 1970- luvun alussa tapahtui- ilmeisesti vieläpä tekaistujen tai ainakin väärinluettujen tilastotietojen avulla. Turun kaupunki olkoon olemassa kuntalaisten eduksi eikä pienten eturyhmien omaisuuden kartuttamiseksi.

Pieni askel kohti uutta kulttuuria nähtiin kuntavaalien jälkeisten hallitussopimusneuvottelujen tuloksessa. Sopimus oli laadittu väljäksi ohjelmaksi jonka nekin, jotka viimeksi jättäytyivät pois, voivat hyväksyä. Sitä osoittaa mm. Vasemmistoliiton mukaantulo sopimukseen.

Vanhaa toimintatapaa edustaa se tapa jolla sopimusta on sovittu tulkittavan. Se on yhäkin harvainvaltainen “kolmen kopla” kuten Turun Sanomat osuvasti sen nimesi ja siihen kuuluvat Kokoomus, SDP ja Vihreät- kolme suurinta ryhmää siis- ja näidenryhmien henkilöityminä vanha kettu Jarmo Rosenlöf ( sd) sekä nuoremmat pelaajat Petteri Orpo (kok) ja Mika Helva (vihr). Eräänlainen ylähuone on siis muodostettu Turun valtuustoon.

On hyvä ettei Vasemmistoliitto ole mukana tällaisessa ylähuoneessa. Se ei sopisi puolueen rooliin kansalaisoikeuksien puolustajana ja heikoimpien asian ajajana. Toisaalta on hyvä että Vas on mukana sopimuksessa ja siten niissä kabineteissa joissa asiat valmistellaan. Lienee Vasemmistoliiton politiikan ansiota että uuteen sopimukseen kirjattiin merkittäviä toimintatapalinjauksia. Näistä tärkein on ennaltaehkäisyn vaatimus peruspalvelutoimessa ja tähän liittyvä asiakaslähtöisen toimintatavan vaatimus.

Myös kansalaisliikkeillä ja erityisesti kansanäänestystä toriparkista vaatineella, kahdessa viikossa lähes 10 % äänioikeutettujen nimistä keränneellä ryhmällä, on tietty vaikutuksensa politiikkaan. Jos kadulta ei kuulu mitään on poliitikon helppo alkaa kuvittelemaan omaa valtaansa suuremmaksi kuin se onkaan. Nyt onkin kadulta kuulunut varoittava kuiskaus…Jos kansalaisten etuja ei pidetä ohjenuorana kaupungin asioista päätettäessä saattaa kuiskaus muuttua huudoksi.

Raitiotiet takaisin Turkuun. Nyt juuri on aika investoida Turulle sen arvon mukainen liikkumistapa joka on kestävän kehityksenkin kannalta optimaalinen. Me emme tarvitse toriparkkeja että rouvien tukkalaitteita ei tuuli sekoittaisi kauppareisulla- ei. Me tarvitsemme yhteisen kaupungin jossa meillä kaikilla kansalaisilla on mahdollisimman hyvä olla.

Vanhoilla kaupungeilla on sielu.Yhteinen hyvä päämäärä meille turkulaisille on vaikkapa tuo raitsikoiden palauttaminen ja kaupungin historiallisen arvon vaaliminen ylipäätään. Turun on oltava Turku eikä mikä tahansa laatikkoleikki, sen ominaishajun on säilyttävä halki vuosisatojen- myös tulevien. Tämä lähtökohta on muistettava silloin kun kehitetään ja kaavoitetaan tällaista kaupunkia.

Valtuustoryhmien välinen sopimus 2009-2012

Maanantaina 15. joulukuuta 2008

Valtuustoryhmien välinen sopimus valtuustokaudelle 2009 – 2012
1) YLEISTÄ
Sopimuksen määrittely
Sopimuksen ja yhteistyön periaatteet
2) TASAPAINOINEN TALOUS ON TULEVAISUUDEN PERUSTA
3) KILPAILUKYKYINEN TURKU
PARAS – hanke
Verotus ja maksut
Kaavoitus ja tonttituotanto
Elinkeinopolitiikka
Kulttuuripääkaupunki 2011
Ilmastonmuutoksen torjunta ja Itämeren suojelu
4) KESKITYTÄÄN YDINPALVELUIHIN
Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen
5) HYVÄ HALLINTO
Tehoa päätöksentekoon
2
1) YLEISTÄ
Sopimuksen määrittely
Ryhmien välisen sopimuksen tarkoituksena on linjata valtuustokauden 2009 - 2012 (valtuuston)
tärkeimmät tavoitteet, joiden toteuttamiseen valtuuston enemmistö sitoutuu. Sopimus vahvistetaan
kaupunginvaltuustossa ja annetaan kaupunginhallituksen toimeenpantavaksi.
Sopimuksen tehneet ryhmät haluavat turvata Turun seudun vetovoiman ja kasvun kestävän kehityksen
mukaisesti. Turkulaisille tarjotaan laadukkaita hyvinvointipalveluita kuuntelemalla palvelujen käyttäjiä
ja tavoitteena lisätä valinnan vapautta sekä palvelujen tuottamisen tapoja. Sopimuksen tehneet ryhmät
pitävät tärkeänä, että kaksikielisessä ja monikulttuurisessa Turussa on luova ja suvaitsevainen ilmapiiri
sekä elävä kaupunkikulttuuri, joka kannustaa innovaatioihin.
Sopimuksen ja yhteistyön periaatteet
Sopimuksen allekirjoittaneet ryhmät ovat yksimielisiä sopimukseen kirjatuista tavoitteista, sitoutuvat
niihin ja toimivat päätöksenteon eri tasoilla niiden toimeenpanemiseksi.
Keskeisten asioiden osalta ryhmät päättävät yhteisistä kannoista sopimuksen tehneiden ryhmien
ryhmäpuheenjohtajien          (sopimusryhmäpuheenjohtajat)          muodostamassa         toimikunnassa.
Tämän sopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta sovitaan kolmen pääsopijaryhmän
(Kokoomus, Sdp ja Vihreät) kesken.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa toimikuntaa            ja   vastaa    sopimusryhmien   välisistä
neuvotteluista sekä yhteisten ratkaisujen löytämisestä.
Ryhmien välinen sopimus toimii lähtökohtana valtuustokauden aikana laadittaville kaupungin toimintaa
ohjaaville muille strategioille ja ohjelmille. Kaupunginhallitus valmistelee valtuuston hyväksyttäväksi
esityksen valtuustokaudella laadittavista ja noudatettavista strategioista ja ohjelmista.
Turku -strategia laaditaan ja päätetään kevään 2009 aikana.
3
2) TASAPAINOINEN TALOUS ON TULEVAISUUDEN PERUSTA
Kaupungin talouden tulee olla tasapainossa 2010 vuoden tilinpäätöksessä. Kaupunkikonsernin
tuloslaskelman loppusumman tulee olla positiivinen ja kaupunkiemon vuosikatteen pitää kattaa
suunnitelmanmukaiset poistot.
Talouden tasapainoa ei voi toteuttaa verojen ja maksujen korotuksilla ennen valtuuston hyväksymän
talousohjelman toimenpiteiden käynnistämistä ja niiden vaikutusten arviointia.
Ryhmät sitoutuvat 2009 talousarvion loppusummaan ja ovat valmiita ryhtymään tilanteen vaatimiin
toimenpiteisiin     sen      saavuttamiseksi.     Talousarvion     2009      yhteydessä   hyväksyttyjen
tasapainotustoimenpiteiden etenemiseen sitoudutaan.
Jos säästösyistä joudutaan tekemään henkilöstöön kohdistuvia ratkaisuja, niin niistä sovitaan
sopimusryhmien kesken.
Kaupunkikonsernin kaikilla tasoilla etsitään aktiivisesti tuottavuutta ja toiminnan taloudellisuutta
edistäviä kehittämistoimenpiteitä.
Kaupungin teettämät henkilötyövuodet on saatava vähenemään tasapainotustoimenpiteiden ja muun
tuottavuuden kasvun seurauksena sekä eläköitymisen kautta vähintään 200 henkilötyövuotta/vuosi.
Koko valtuustokautta koskeva henkilöstösuunnitelma toimielimittäin tuodaan hallintojaoston käsittelyyn
kevään 2009 aikana. Asiantuntevan ja työssään viihtyvän henkilöstön varmistamiseksi tuetaan
henkilöstön jaksamista, (uudelleen)kouluttautumista, osallistumista oman työnsä kehittämiseen sekä
kannustavaa palkkausta.
Asuntoliiketoiminta organisoidaan uudelleen ja sovitaan yhteiset pelisäännöt. Määritellään yhtiöille
tuottotavoite, joka tuloutetaan kaupungille.
Kaupunki voi luopua toimitiloista, jotka eivät ole välttämättömiä kaupungin palvelutuotannon kannalta.
Kaupunki voi vuokrata historiallisesti merkittäviä kiinteistöjään pitkällä vuokrasopimuksella, mikäli
vuokralainen sitoutuu niiden kunnostamiseen.
Kaupunginvaltuuston 2004 – 2008 talousarviokäsittelyn yhteydessä hyväksytyt toimenpiteet talouden
tasapainottamiseksi selvitetään.
Kaupunginvaltuuston päätettäväksi tuodaan kevään 2009 aikana talousohjelma, jossa konkretisoidaan
toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi suunnitelmakauden aikana.
Talouden tasapainottamista seurataan kaupunginhallituksessa, jonne kaupunginjohtajan johdolla
tuodaan esityksiä talousohjelmatyön toimenpiteistä, niiden valmistelusta sekä vaikutuksista.
Kansantalouden tilaa ja sen vaikutuksia kaupungin toimintoihin sekä talouteen seurataan tiiviisti ja
tarvittaessa tilanteeseen reagoidaan lisäbudjetoinnilla sekä elvyttävillä toimenpiteillä.
Tarvittaessa sopimusryhmät päivittävät sopimuksen sisältöä.
4
3) KILPAILUKYKYINEN TURKU
PARAS – hanke
Turku ottaa veturin roolin Turun seudun kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Tavoitteena on
rakentaa Turun ja sen naapurikuntien välille luottamuksellinen ilmapiiri, ja sen pohjalta kehittää seutua
kilpailukykyiseksi kokonaisuudeksi.
Verotus ja maksut
Kaupungin verot ja maksut pidetään kilpailukykyisellä tasolla paikallisesti ja suurten kaupunkien
keskuudessa.
Kaavoitus ja tonttituotanto
Kaupungin tehtävänä on huolehtia riittävän tonttivarannon ylläpitämisestä ja kilpailukykyisistä
tonttihinnoista. Kaupunkirakentamista tulee harjoittaa moni-ilmeisesti kaupungin eri osat huomioon
ottaen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiperheiden tontti- ja asuntotarjontaan.
Kaupungin asuntopolitiikan tulee tukea kaupungin väestökasvua ja positiivista verokehitystä.
Kaupungin on kaavoitettava täydennysrakentamista, jotta palvelut pysyisivät ihmisiä lähellä, ja
joukkoliikenne toimisi mahdollisimman hyvin. Myös alueille, joilla on riittävästi kysyntää (saaret,
pohjoinen Turku) on kaavoitettava.
Elinkeinopolitiikka
Turku uusii elinkeinostrategiansa yhdessä yrittäjien, ay-liikkeen, kauppakamarin, korkeakoulujen ja
ammatillisten oppilaitosten kanssa yhteisellä ohjelmalla, jonka tavoitteena on monipuolisen
yrityselämän säilyminen, uusien työpaikkojen luominen sekä uusien veronmaksajien saaminen
kaupunkiin.
Huolehditaan yritystonttien saatavuudesta. Pidetään elinkeinoelämälle tärkeät maksut ja tariffit
kilpailukykyisinä.
Työllisyyskehityksen turvaamiseksi selvitetään vuoden 2009 alussa kaupungin tarpeet peruskorjauksiin
ja mahdollisuudet edistää investointeja Turun alueella.
Kulttuuripääkaupunki 2011
Kulttuuri tulee läpäisyperiaatteen mukaisesti ottaa huomioon kaikessa kunnallisessa suunnittelussa ja
päätöksenteossa.
Turun nimittäminen vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi tarkoittaa paikallisen kaupunkikulttuurin
elävyyden lisäämistä, kulttuuri-infrastruktuurin parantamista sekä kulttuurin asettumista keskeiseksi
osaksi jokaisen kaupunkilaisen elämänmenoa.
Kulttuuriala laajenee koko ajan, ja sen merkitys elämän rikastuttajana, työllistäjänä ja varallisuuden
tuojana kasvaa merkittävästi valtuustokauden aikana. Kulttuuri nähdään turkulaisten hyvän elämän ja
kaupungin vetovoiman olennaisena tekijänä, joka lisää hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä.
Kulttuuripääkaupunkivuoden tavoitteena on saada aikaan pysyviä vaikutuksia ja myös lisätä Turkuun
tulevien matkailijoiden määrää 30 prosentilla.
5
Ilmastonmuutoksen torjunta ja Itämeren suojelu
Turkuun laaditaan oma ilmasto- ja energiaohjelma ohjaamaan kaupungin päästövähennyksiä ja
energiansäästöä.
Kevään 2009 aikana selvitetään mahdollisuus siirtyä kestävän kehityksen budjetointiin vuonna 2010.
Kaupunkiympäristön kehittämisessä tavoitteena on tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta sekä
vähentää liikenteen tarvetta ja energian kulutusta. Keskeisiä hankkeita ovat ydinkeskustan kevyen
liikenteen kehittäminen sekä päätös joukkoliikenneohjelmasta, johon kuuluu sekä seudullisen
bussiliikenteen käynnistäminen naapurikuntien kanssa että pikaraitiotien vaikutusten, kustannusten ja
toteuttamismahdollisuuksien arvioiminen ja päätöksenteko 2010 vuoden loppuun mennessä.
Kaupunki pyrkii vähentämään merkittävästi alueiltaan vesistöihin valuvaa kuormitusta ja edellyttää sitä
myös muilta.
6
4) KESKITYTÄÄN YDINPALVELUIHIN
Vuonna 2007 hyväksytty palvelustrategia toteutetaan.
Palveluverkkoselvitys tehdään kaikkien palveluiden osalta poikkihallinnollisesti ja asiakaslähtöisesti.
Ennaltaehkäisevä työ otetaan linjaavaksi ajatukseksi palvelutuotannon kehittämisessä.
Palvelusetelijärjestelmän käyttöä laajennetaan ja säännöistä sovitaan. Palveluja ostettaessa
kiinnitetään erityistä huomiota tarjouspyyntöjen sisältöön siten, että niissä tarkasti määritellään
ostettavan palvelun laatuun vaikuttavat tekijät. Yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin
palvelutuottajien kanssa kehitetään.
Lasten ja nuorten kasvun tukeminen
Lasten ja nuorten kasvua tuetaan panostamalla lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena
on saada lasten ja nuorten pahoinvointi vähenemään (lastensuojeluilmoitukset, huostaanotot).
Varhaiskasvatuksen siirrosta opetustoimen yhteyteen päätetään vuoden 2010 alussa, siten että siirto
opetustoimeen on mahdollista 1.8.2010.
Pienten lasten palveluita kehitetään mahdollisuuksien mukaan lähipalveluperiaatteella yhdistämällä
päiväkodit, esikoulut ja alakoulut saman katon alle.
Lasten ja nuorten palveluissa turvataan päivähoidon monipuolisuus ja perusopetuksen hyvä laatu, ja
määritetään ryhmien enimmäiskoot.
Vahvistetaan ennalta ehkäisevää työtä nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi esimerkiksi tukemalla
yhdistys- ja seuratyötä, sekä lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia.
Päätetään toisen asteen koulutuksen järjestämisestä siten, että ammatillinen nuorten koulutus ja
lukiokoulutus siirretään saman hallintokunnan alaisuuteen ja että Ammatti-instituutin aikuiskoulutus ja
Turun Aikuiskoulutuskeskus yhdistetään.
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Perusterveydenhuollon terveyskeskusten toiminnan kehittäminen on vaalikaudella erityisenä
painopisteenä. Perusterveydenhuollossa toteutetaan vaihtoehtoisten järjestämistapojen kokeiluja eri
terveysasemilla.
Panostetaan vakavien sekä kalliiden kansansairauksien               ennaltaehkäisyyn     (mm.    diabetes,
tupakkavieroitus, sairaala- ja laitosinfektiot)
Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen
Omaishoitoa ja vanhusten kotona asumista tuetaan uudistetun kotihoidon mallin mukaisesti.
Tavoitteena siirtää painopistettä laitoshoidosta avohoitoon.
Senioriväestön elämänlaatuun panostetaan kehittämällä             monipuolisia   toimintapisteitä,  joiden
toiminnassa kolmannen sektorin toimijat ovat mukana.
Ikääntyville turvataan aktiivinen kansalaisuus yksinäisyyden ja sitä kautta sairastuvuuden
ehkäisemiseksi.
Kaupunginhallitus selvittää ja tuo käsittelyyn kevään 2009 aikana ikääntymisestä johtuvien
vuosittaisten palvelutarpeiden kehityksen vuoteen 2012 mennessä.
7
5) HYVÄ HALLINTO
Valtuustokauden 2009 - 2012 ajan kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa päätoimisesti kaupungin
poliittista prosessia vuonna 2004 valtuuston hyväksymän hallinnonjärjestämispäätöksen tarkoittamalla
tavalla ja kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisesti.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja huolehtii, että kaupunginhallituksella ja sopimusryhmien
puheenjohtajilla on mahdollisuus tutustua merkittäviin päätettäväksi tuotaviin asioihin niiden
valmisteluvaiheessa, jotta päätöksenteko on johdonmukaista ja ennustettavaa.
Ympäristötoimen sektorilla varmistetaan, että uudet liikelaitokset toimivat asianmukaisesti ja että
tilaaja-tuottajamalli toimii tehokkaasti.
Palvelutoimen ja osaamistoimen sektoreilla toimitaan sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti ja
valmistaudutaan siirtymään aitoon tilaaja – tuottajamalliin.
Uudesta konserniohjeistuksesta päätetään pikaisesti.
Koko kaupunkia koskevan päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmän tarkastelu käynnistetään vuoden
2011 alussa siten, että valtuustokauden aikana päätettävät muutokset voidaan ottaa käyttöön
seuraavan valtuustokauden alusta.
Tehoa päätöksentekoon
Kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksessa sekä lauta- ja johtokunnissa luodaan aikataulu
merkittävien asioiden valmistelulle ja päätöksenteolle.
Hallintokunnissa ja liikelaitoksissa esittelijän tulee säännöllisesti informoida lauta-/johtokuntia
merkittävien asioiden valmistelu- ja työaikataulusta.
Valtuustokauden alussa sopimusryhmät perustavat työryhmän, joka valmistelee tehostamistoimia
vuoden 2009 maaliskuun loppuun mennessä koskien mm. tarpeettoman materiaalin sekä kokousten
määrän vähentämiseksi ja arvioi palautus- ja pöydällepanomenettelyjä.
Myös hallinnolta edellytetään vastaavaa työskentelyä turhan byrokratian karsimiseksi, hallinnon
keventämiseksi ja valmistelun tehostamiseksi.
8
TURUN KAUPUNGINVALTUUSTON RYHMIEN VÄLISEEN SOPIMUKSEEN VUOSILLE
2009 - 2012 SITOUTUVAT SEURAAVAT VALTUUSTORYHMÄT
Turussa, 14. joulukuuta 2008
________________________________
KANSALLINEN KOKOOMUS (KOK)
Petteri Orpo
valtuustoryhmän puheenjohtaja
________________________________
KANSALLINEN KOKOOMUS (KOK)
Harry Nordqvist
aluejärjestön puheenjohtaja
________________________________
SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE (SDP)
Jarmo Rosenlöf
valtuustoryhmän puheenjohtaja
________________________________
SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE (SDP)
Seppo Lehtinen
kunnallisjärjestön puheenjohtaja
________________________________
VIHREÄ LIITTO (VIHREÄT)
Mika Helva
valtuustoryhmän puheenjohtaja
9
________________________________
VASEMMISTOLIITTO (VAS)
Sauli Saarinen
valtuustoryhmän puheenjohtaja
________________________________
VASEMMISTOLIITTO (VAS)
Mirka Muukkonen
kunnallistoimikunnan puheenjohtaja
________________________________
RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE (RKP)
Christel Von Frenckell-Ramberg
valtuustoryhmän puheenjohtaja
________________________________
RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE (RKP)
Kjell J. Wennström
kunnallisjärjestön puheenjohtaja
________________________________
SUOMEN KESKUSTA (KESK)
Sakari Hihnala
valtuustoryhmän puheenjohtaja
________________________________
SUOMEN KESKUSTA (KESK)
Mirja Koivunalho
kunnallisjärjestön puheenjohtaja
________________________________
KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD)
Väinö Lindberg
valtuustoryhmän puheenjohtaja
________________________________
PERUSSUOMALAISET (PS)
Maria Lohela
valtuustoryhmän puheenjohtaja
________________________________
SUOMEN KANSAN SINIVALKOISET (SKS)
Olavi Mäenpää
valtuustoryhmän puheenjohtaja

Turkuun kaikkien ryhmien hallitusohjelma

Maanantaina 15. joulukuuta 2008

Turkuun ei syntynyt hallitussopimusta vaan yleisiä linjoja vetävä hallinnollinen ohjelma, jossa on listattu joukko tärkeitä tavoitteita. Turun talous yritetään saada tasapainoon vuoteen 2010 mennessä. Tämä haastava tehtävä aiotaan toteuttaa ilman verojen ja maksujen korotuksia- ainakaan aluksi. Uusi taloussuunnitelma  tulee käsittelyyn keväällä 2009.Kaksisataa työpaikkaa vähennetään vuosittain luonnollisen poistuman kautta.

Sosiaali- ja terveystoimessa keskitytään ennaltaehkäisyyn ja palvelujen tarjonnan takaamiseen ja kehittämiseen, lastensuojelussa pyritään auttamaan perheitä ettei huostaanottoja tarvittaisi. Omaishoitajien asemaa aiotaan parantaa. Päivähoito- ja pienet koululapset pidetään saman turvallisen katon alla.

Kirjastoja ja kouluja uhkaa harventaminen.

Saarille ja Pohjois- Turkuun kaavoitetaan asuinrakentamista.

Joukkoliikennettä aiotaan seudullistaa. Turun asema talousalueen ja kuntayhteistyön veturina yritetään vankentaa. Pikaraitiotien rakentamista tutkitaan.

Nämä olivat joitakin pääkohtia uudesta sopimuksesta, joka siis on periaateohjelman kaltainen, melko yleistävä paperi. ei olekaan ihme että kaikki ryhmät allekirjoittivat nämä hienot tavoitteet. Niiden toteutuminen tulee vaatimaan kovaa vääntöä valtuustossa.

Vasemmistoliiton ajamia asioita tuli runsaasti kirjattua ylös. Erityisesti painopisteeen siirtäminen ennaltaehkäisyyn on merkittävää, samoin tietysti nuo päiväkoti ja kouluasiat- toivoa pitää että selvittäisiin ilman kirjastojen ja koulujen karsimista. Pikaraitiotie on nyt tutkittavana ja toivottavasti toteutuu. Seutuyhteistyö liikenteessä on hyvä saada aikaan.

Turun Sanomat nimesi “Kolmen koplan” joka lehden mukaan vastaa nyt sopimuksen tulkinnasta. Tähän kuuluvat Petteri Orpo (KOK) , Jarmo Rosenlöf (SDP) ja Mika Helva (VIHR).

Petteri Orpo ( kopla) kehui Turun politiikan tulevan nyt avoimemmaksi. Jarmo Rosenlöf (kopla) epäili kestääkö sopimus vaalikautta. Mika Helva (kopla) sai kehuja Keskustan Sakari Hihnalalta, joka sanoi keskustan luottavan Helvaan.

Mielenkiintoisia aikoja tulossa.

Lähteet: Vasemmistoliitto, Turun Sanomat 15.12

VASEMMISTOLIITTO MUKAAN TURUN VALTUUSTORYHMIEN SOPIMUKSEEN

Maanantaina 15. joulukuuta 2008

Hyvät toverit,

Tänään on Turkuun vahvistettu uusi valtuustoryhmien välinen sopimus
valtuustokaudelle 2009-2012. Sopimuksen on allekirjoittanut kaikki
valtuustopuolueet, mukaan lukien Turun Vasemmistoliiton
valtuustoryhmä. Samalla allekirjoitettiin paperi valtuustoryhmien
yhteiset periaatteet rasismin ja muukalaisvihanmielisyyden
ehkäisemiseksi Turussa. Tämän paperin allekirjoittivat myös kaikki
puolueet, mukaan lukien SKS.

Hallitusneuvotteluiden kulusta:

Eilen lauantaina 13.12. kokoontui kaikkien valtuustoryhmien edustajat
neuvottelemaan kaupungintalolle. Vasemmistoliiton edustajina toimivat
Sauli Saarinen (valtuustoryhmän pj), Pirjo Rinne (uuden
valtuustoryhmän varapj) sekä Mirka Muukkonen (kunnallisjärjestön pj).

Tänään sunnuntaina 14.12. kokoontui Vasemmistoliiton uusi
valtuustoryhmä ja kunnallistoimikunnan työvaliokunta sopimusta
käsittelemään. Tässä tapaamisessa sopimusta läpi olivat käymässä:
Sauli Saarinen, Pirjo Rinne, Rauno Artesola, Seppo Koski, Alpo
Lähteenmäki, Raimo Huhtanen, Heikki Talvitie, Jukka Kärkkäinen,
Johannes Yrttiaho, Markus Varjonen, Mirka Muukkonen sekä
kunnallissihteeri Pekka Heikkilä. Yli kaksi tuntia kestäneen
keskustelun jälkeen ryhmä päätti yksimielisesti olla mukana
sopimuksessa.

Sopimus allekirjoitettiin sunnuntai-illalla Kaupungintalolla.

Merkittävin vaikutin, miksi valtuustoryhmä halusi sopimukseen lähteä
mukaan, oli vaikuttamismahdollisuus asioihin jo valmisteluvaiheessa.

Erityisiä asioita, joihin haluamme sopimuksen myötä olla mukana
vaikuttamassa ovat

· rakennusten peruskorjausten kiirehtiminen, joilla on vaikutusta
sekä rakennusalan työllisyyteen ja laman lieventämiseen että
rakennusten energiatehokkuuteen

· vuokratalojen uudelleen järjestely ja organisointi, missä haluamme
olla mukana turvaamassa asukkaiden edut ja näkökulman

· Kaupungin talouden tasapainoon saattaminen ja siihen käytettävät
keinot

· Palveluiden osalta lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin
panstaminen. Ennaltaehkäisevä työ otetaan linjaavaksi ajatukseksi
palvelutuotannon kehittämisessä. Omaishoitoa ja vanhusten kotona
asumista tuetaan uudistetun kotihoidon mallin mukaisesti.
Perusopetukseen määritellään ryhmien enimmäiskoot.

· Turkuun laaditaan ilmasto- ja energiastrategia. Selvitetään
mahdollisuus siirtyä kestävän kehityksen budjetointiin.
Joukkoliikenne, pikaraitiotie ja keskusta-alueen kevyenliikenteen
kehittäminen. Pikaraitiotien osalta selvityksen tekemisen lisäksi
asiasta päätöksen tekeminen vuoteen 2010 mennessä.

Luottamuspaikkojen osalta tulemme käymään neuvottelut demareiden
kanssa tulevalla viikolla. Tämän jälkeen kunnallisjärjestön
työvaliokunta tulee kutsumaan jatkosyysedustajiston kokouksen koolle.
Tästä menettelytavasta sovittiin yhteisesti syysedustajiston
kokouksessa. Aikataulusta uskallan sen verran arvioida, että
jatkosyysedustajiston kokous menee alkuvuoteen. Tammikuun lopussa
pidetään ensimmäinen uuden valtuuston kokous, jossa
luottamustoimipaikkojen edustajat tullaan vahvistamaan.

Sopimuksen tulemme luonnollisesti toimittamaan nähtäväksenne, kun
saamme puhtaaksikirjoitetun version sähköisessä muodossa.

-Mirka Muukkonen

puheenjohtaja Turun Vasemmistoliitto ry

Vasemmistoliiton elvytyspaketti

Keskiviikkona 10. joulukuuta 2008

Vasemmistoliiton puoluehallitus:Joukkotyöttömyyden torjuminen vaatii vahvaa työllisyyselvytystä

Vasemmistoliiton puoluehallitus vaatii pääministeri Vanhasen hallitukselta kahden miljardin panostusta kotimaisen kysynnän elvyttämiseksi. Ellei elvytystoimia käynnistetä nopeasti, voi työttömien määrä vuonna 2010 nousta yli neljännesmiljoonan. Nyt on rohkean elvytyksen aika.

Hallituksen kohtalonhetki on tammikuussa annettavan lisäbudjetin yhteydessä. Hallituksen suunnittelema veroelvytys ei riitä, vaan nyt tarvitaan työllisyyselvytystä. Vahva valtiontaloutemme kestää elvytyksen vaatiman lisävelkaantumisen ongelmitta.

Vasemmistoliiton puoluehallitus ihmettelee valtiovarainministeri Jyrki Kataisen kyvyttömyyttä tunnistaa lähestyvän talouskatastrofin tunnusmerkkejä. Näyttää siltä, ettei valtionvarainministeri Katainen osaa laskea, sillä niin mitättömiä ovat ministeriön kaavailemat panostukset kotimaiseen kysyntään.

Suuryhtiöiden päivittäiset ilmoitukset joukkoirtisanomisista ja lomautuksista ovat selkeitä signaaleja uhkaavasta joukkotyöttömyydestä. Taloustaantuman pitkittyminen voi nopeasti kääntää lomautukset joukkoirtisanomisiksi, kuten 1990-luvun alkupuolella tapahtui. Maan hallitus ei saa olla toimeton, vaan nyt on nopeasti tehtävä kaikki mahdollinen laman toistumisen estämiseksi. Tätä varten tarvitaan laaja elvytysohjelma.

Vasemmistoliiton puoluehallitus vaatii valtiolta seuraavia toimenpiteitä:

1. Elvytyksellä synnytetään kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja ja estetään massatyöttömyyden kasvu.  Työttömyyden ja syrjäytymisen hoitokulut kasvavat moninkertaisiksi elvytykseen verrattuna, jos sen aloitusta pitkitetään. Kotimaista kysyntää on elvytettävä panostamalla tuntuvasti julkiseen kulutukseen ja investointeihin.

2.Kuntien käyttötaloutta on tuettava valtionosuuksia korottamalla ja lisäämällä suoraa tukea talousvaikeuksissa oleville kunnille. On estettävä kuntien henkilöstön lomautukset ja irtisanomiset, jotta työpaikat ja hyvinvointipalvelut kunnissa turvataan. Kuntia on kannustettava henkilöstön kouluttamiseen ja uusien työntekijöiden palkkaamiseen.

3.Valtion tuottavuusohjelma on lopetettava ja valtion on sen sijaan kehitettävä henkilöstöpolitiikkaansa ja palveluja. Julkisen sektorin on lopetettava perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden käyttäminen.

4.Julkisiin investointeihin on satsattava merkittävästi suunniteltua enemmän. Infrastruktuurihankkeiden, kuten homekoulujen ja -sairaaloiden remontoimisen, aloittamista on aikaistettava jo ensi keväälle, jolloin myös rakentamiskustannukset alenevat yksityisen sektorin hankkeiden hiipuessa. Valtion tie-, raide- ja meriväyläinvestointien ohella myös kuntien infrastruktuuri-investointeja on nopeutettava. Esimerkiksi itäisen rantaradan ja Oulu-Seinäjoki –välin kaksoisraiteen rakentaminen on käynnistettävä välittömästi. Tämä edellyttää korotettuja ja korvamerkittyjä valtionosuuksia kuntien investointeihin

5.Sekä investointitoiminnassa että korjausrakentamisessa on otettava huomioon ilmastonmuutoksen vaatimat energian säästö- ja kestävän kehityksen tarpeet. Nyt on oikea aika suunnata taloudellista tukea tuulivoiman ja muun uusiutuvan energian tuotantoon ja tuotekehitykseen.

6.Rakennustoiminnan elvyttämiseksi on turvattava riittävä asuntojen rakentaminen ja korjausrakentaminen. Erityisesti tarvitaan lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tähän tarvitaan rahoituksellisia toimenpiteitä, muun muassa Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA:n lainoituksen helpottamista ja muuta julkisen vallan rahoitustukea. ARA:n pääomia on lisäksi käytettävä sen estämiseen, etteivät talousvaikeuksiin ajautuneiden ihmisten kodit ajaudu pakkohuutokaupan kautta pankkien haltuun. Arava-rahoitus on otettava uudelleen käyttöön paremmilla ehdoilla. Myös pankkien on valtiolta saamansa rahoitustakuiden vastineeksi kannettava vastuuta asiakkaidensa ahdingosta.

7.Kotimaista kulutuskysyntää tuetaan parhaiten lisäämällä työttömien, yksinhuoltajien, kansaneläkeläisten ja muiden pienillä tuloilla elävien ostovoimaa. Heidän käytettävissään olevat tulot palautuvat täysimääräisesti kotimaiseen kysyntään ja estävät osaltaan taloustaantuman syventymistä. Pienituloisten verotusta on alennettava elvyttävästi.

8.Vanhasen hallituksen tulee jo tässä vaiheessa sitoutua siihen, että hallitus ei laadi 1990-luvun talouslaman malliin ”Sailaksen listoja” tulonsiirtojen leikkaamiseksi. Leikkauksilla syvennetään taantumaa ja työnnetään laman seuraukset kaikkein köyhimpien maksettavaksi.

9.Suurten pääomatulojen verotus on saatava samalle viivalle palkkatulojen verotuksen kanssa. Pääomatuloista on maksettava myös kunnallisveroa. Varallisuusverotus on palautettava. Oikeudenmukaisella verotuksella voidaan osaltaan tukea myös elvytyksen onnistumista.

10.Joukkotyöttömyys on estettävä. Kysyntävaikeuksien vuoksi vaikeuksiin joutuneiden yritysten lisäksi myös taloudellisesti hyvässä tilanteessa olevat yritykset käyttävät nyt tilannetta siekailematta hyväkseen tekemällä tarpeettomia lomautuksia ja irtisanomisia. Suuryhtiöiden on huolehdittava työntekijöistään, eikä vain osakkeenomistajien eduista. Valtion rahoitustuen ja rahoitustakuiden saamisen ehdoksi on pantava työpaikkojen säilyttäminen ja joukkoirtisanomisten kynnystä on korotettava muiden EU-maiden tasolle.

11.Yritysten ja julkisen sektorin on koulutettava henkilöstöään lomautusten sijaan. Työvoimapolitiikan on oltava aktiivista, työpaikkoja turvaavaa ja koulutusta tukevaa. Elvytykseen käytettävistä rahoista merkittävä osuus on suunnattava tähän toimintaan.

Lisätietoja:

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen 050 511 3051

10.12.2008

Turussa ilahduttaa tuo pikaraitiotiesuunnitelma joka on tullut esiin. Se on erittäin kannatettava asia ja sen rakentamiseen on ryhdyttävä pikaisesti. Ehkä toriparkista luopumaan joutuvat tahot haluaisivat osallistua kaupungin infrastruktuurin ja joukkoliikenteen parantamiseen? Historia on kunnioittava niitä jotka tekevät asioita kaupunkinsa parhaaksi.

 

12879 allekirjoittajaa vaatii kansanäänestystä

Tiistaina 2. joulukuuta 2008

SAATE

 

Turun kaupunginvaltuustolle

 

 

 

Kansanäänestys Turun toriparkista

 

Tämä on kuntalain (17.3.1995/365) 31. §:n mukainen kansanäänestysaloite.

 

Aloitteen allekirjoittajat vaativat, että turkulaisten mielipiteen selvittämiseksi Turun Kauppatorin alle suunnitellun pysäköintilaitoksen rakentamisesta järjestetään kuntalain 30. §:n mukainen neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys.

 

Allekirjoittajien mukaan Kauppatorin asemakaava on alistettava kansanäänestykseen riippumatta Turun kaupunginvaltuuston jo mahdollisesti asiassa tekemistä päätöksistä.

 

Neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä annetun lain (16.7.1990/656) 4. §:n (22.12.1995/1649) mukaisesti aloitteen tekijät vakuuttavat, että he ovat äänestysoikeutettuja Turun kaupungin asukkaita. Aloitteen tekijöiden omakätisten allekirjoitusten alle on selvästi merkitty heidän nimensä, ammattinsa tai toimensa ja osoitteensa.

 

Edellä mainitun lain edellytykset täyttäviä aloitteen tekijöitä on nyt koossa laskujemme mukaan ____________.

 

Näiden lisäksi aloitteen on allekirjoittanut lukuisa joukko turkulaisia, joiden allekirjoituksen oheen tehdyt merkinnät ovat vajavaisia, eli nimi, ammatti tai toimi taikka osoite puuttuu. Jokunen muiden kuntienkin asukas on aloitteen epähuomiossa allekirjoittanut. Näitä allekirjoituksia ei ole yllä mainittuun lukuun laskettu.

 

Kansanäänestysaloitteen voi kuntalain mukaan tehdä vähintään viisi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista. Vaadittava määrä ylittyy nyt siis tuhansilla allekirjoittajilla.

 

Kuntalain mukaan valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys.

 

Kunnioittavasti ja hyviin päätöksiin valtuustoa kannustaen, aloitteen tekijöiden puolesta,

 

Turussa 2. joulukuuta.2008

 

 

 

Henry Söderholm

Lauantaina 29.11 oli 10096 nimeä aloitteessa

Maanantaina 1. joulukuuta 2008

joka vaatii kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä Toriparkkiasiassa. Kansa on ottanut aloitteen käsiinsä ja on vaikea kuvitella valtuustoa joka kieltäytyisi järjestämästä kansanäänestystä tämän mielenilmauksen jälkeen. Nimiä kertyy vielä lisää- on jännittävää nähdä niiden lopullinen määrä.