Arkisto: Toukokuu 2009

Miekkari

Sunnuntaina 31. toukokuuta 2009

Mielenosoitus kuntapalvelujen puolesta

31/05/2009 6:43 P GMT+02

Turun kaupungin palveluja ollaan lopettamassa. Koulut, päiväkodit, kirjastot, nuorisotilat, terveysasemat ja sosiaalitoimi ja kaupungin työntekijät aiotaan pistää maksamaan kaupungin johdon talouspoliittiset virheet.Turun johto on jo nousukaudella ajanut talouden velkoihin ja nyt laman iskiessä maksumiehiksi joutuvat vanhukset, vammaiset, lapset, mielenterveysongelmaiset ja muut joiden päähänpotkiminen on helppoa. Kansalaiset kokoontuvat yhdessä vastustamaan tätä raukkamaista politiikkaa Kauppatorille 1.6 2009 klo 17.00 ja siitä kaupungintalon eteen.

 

* ma 1.6.2009 klo 17 kauppatorilla ja siitä edelleen kaupungintalolle
* ma 8.6.2009 klo 15.30 Yliopistonkatu 27 (kaupunginhallituksen kokous)
* ma 15.6.2009 klo 17 kauppatorilla ja siitä edelleen kaupungintalolle

 

Lataa koneellesi, tulosta, leikkaa ja jaa!

http://mirkamuukkonen.net/kunta.pdf

Puolusta kuntapalveluja!

Torstaina 28. toukokuuta 2009

Kansanliikkeen oikea nimi on Puolusta kuntapalveluja!

Mielenosoitukset: Ma 1.6 klo 17 Kauppatori

Ma 8.6 klo 15.30 Yliopistomkatu 29, kaupunginhallituksen edessä

Ma 15.6 klo 17 Kauppatori

Lisää tietoa jaetaan pian.

Palkat nousevat eräillä ja palvelut viedään toisilta

Tiistaina 26. toukokuuta 2009

Tänään tiistaina 26.5 perustettiin Turkuun uusi kansanliike nimeltä Pelasta kuntapalvelut! Sen johdossa ovat mm. Päivi Takkinen, Eila Hannula, Kaija Kiessling, Johannes Yrttiaho, Marja Nissilä ja Jari Suominen. Mukaan odotetaan joitakin huomattavia turkulaisia ja ay-liike on myös vahvasti mukana. Kansanliike järjestää lomautuksia ja säästöjä palveluissa vastustavia mielenosoituksia 1.6 klo 17.00 Kauppatorilla, 8.6 klo ? Yliopistonkatu 29 Kaupunginhallituksen edessä ja 15.6 klo 17 Kauppatorilla. Turun uudet säästötavoitteet merkitsevät kuntalaisille tärkeiden palvelujen alasajoa pysyvästi. Samanaikaisesti Turku nostaa virkamiesten palkkoja ja tukee ammattilaisurheilua joka ei kuulu kunnan toimialaan. Päiväkoteja ja terveysasemia ollaan sulkemassa, lähiöistä ollaan lakkauttamassa kirjastoja , nuorisotiloja, sosiaali- ja terveysasemia. Kuntalaisen palvelut katoavat- verovaroilla tuetaan yksityistä keinottelua ja voitonpyyntiä. Myös vuokrataloja tulee jälleen myyntilistalle, tällä kertaa 200 kpl.
Vasemmistoliitto oli jälleen kerran ainoa ryhmä joka peruspalvelulautakunnassa vastusti leikkauksia ja esitti oman järkevän vaihtoehtonsa joka tyrmättiin porvariäänin 11-2. Vain Mirka Muukkonen ja Alpo Lähteenmäki Vasemmistoliitosta olisivat säilyttäneet palvelut. Tämä on irvokasta kun tiedämme että palvelujen menetys tulee maksamaan Turulle moninverroin niiden säilyttämiseen verrattuna. Ongelmat pahenevat ja porvarit purjehtivat.
Sosialidemokraatit ovat leikkaamassa palveluja kumppaninsa Kokoomuksen kera. Vihreät ovat Mikko Laaksosen suulla ilmoittaneet että Turun palvelusektori ajetaan alas. Vihreiden Mika Helva on sanonut että puolet terveysasemista voidaan lakkauttaa. Vihreät onkin nyt Hirveät- he ovat omaksuneet käytännössä linkolalaisen ajattelun jonka mukaan ihmisiä on liikaa ja osan on annettava tuhoutua. Siitäkin huolimatta että tuho koskee myös lapsia joilta riistetään elämän rakennusaineet. Vain sinivihreät äärikapitalistit, joilla on varaa ostaa palveluja ( rahoilla joiden alkuperä on kyseenalainen) voivat hyvin: Tavalliset kunnon ihmiset voidaan jättää heitteille, vanhukset huumattuina vaippoihinsa, koululaiset vähenevillä ruoka-annoksilla isompiin ryhmiin koulujen lakkauttamisen myötä, päiväkotilapset valtaviin ryhmiin joita vähennetty henkilökunta ei pysty valvomaan ( muistetaan surulliset pikkulasten katoamiset kun valvonta on pettänyt), vammaiset ja mielenterveyskuntoutujat ilman hoitoa ( ammuskelemaan kaduilla kuten Kuopiossa), päihdeongelmaiset katuojiin kuolemaan hitaasti, terveydenhuollon potilaat ilman hoitoa, lastensuojelu ilman resursseja, kaupunkilaiset ilman työtä ja osallisuutta yhteiskuntaan.

Tämä kaikki on ihan totta! Ja sille on tehtävä jotakin! Liity siis sinäkin kansanliikkeeseen.

Vasemmistoliitto on dynaaminen, arvoliberaali puolue joka kannattaa markkinataloutta mutta vastustaa kapitalismia. On aika liittyä Vasemmistoliittoon ja pelotta ja urheasti puolustaa kansalaisten oikeuksia.

Vain Vasemmistoliitto on ihmisen puolella

Torstaina 21. toukokuuta 2009

Päiväkotien hoitajia puhalletaan pakkolomille jouluna

Turku lomauttaa 2 200 sosiaalija terveydenhuollon työntekijää

OSSI RAJALA

Hoitotakuu eli pääseminen hoitoon säädetyissä määräajoissa on Turussa kovalla koetuksella syksyllä. Kaupunki joutuu lomauttamaan tänä vuonna noin 2 200 hyvinvointipalveluiden työntekijää, mikä rampauttaa väistämättä palveluita.

- Lomautukset ovat todella hankalia. Niitä tehdään siellä, missä haitta on mahdollisimman pieni. Kenenkään terveyttä ei saa vaarantaa, Turun peruspalvelujohtaja Markku Suokas toteaa.

Lomautukset iskevät rankasti ainakin perusterveydenhuoltoon ja hammashoitoon. Yhteensä kuusi terveysasemaa suljetaan syksyllä, jotta kaupungin isoimmille terveysasemille saadaan työvoimaa. Jonotusaika kiireettömään hoitoon voi Turussa kasvaa lähelle kolmea kuukautta.

Myös päiväkotien ja vanhainkotien työntekijöitä lomautetaan, mutta heidän pakkolomiensa pituutta rajoitetaan.

Päiväkotien henkilökunta lomautetaan enintään 11 päivän ajaksi joulukuun lopussa.

- Moni päivähoidon työntekijä on kuitenkin ottanut talkoovapaita, joita pyritään pitämään kesällä. Näin päiväkodeissa on joulukuussakin työvoimaa, Suokas selvittää.

Vanhainkotien hoitajien pakkoloma rajoitetaan viiteen päivään. Lomautus tarkoittaa vanhainkodeissa sitä, että syyskuusta marraskuun loppuun päivävuoroissa on arkisin 1-2 hoitajaa vähemmän töissä. Tämä lisää hoitajien työtaakkaa.

Tavoite ei toteutunut

Kovista toimenpiteistä huolimatta sosiaali- ja terveystoimi jää 3,5 miljoonaa euroa valtuuston asettamasta säästötavoitteesta. Henkilöstösäästöillä piti saada kasaan 7,1 miljoonaa, mutta talkoovapaiden ja lomautusten säästöt yltävät vain 3,6 miljoonaan.

- Talkoovapaista ja lääkäreiden lomarahojen vaihdosta saadaan noin kaksi miljoonaa ja lomautuksista 1,6 miljoonaa euroa.

Läheskään kaikkia työntekijöitä ei voida lomauttaa, jotta kaupunki pystyy pitämään kiinni potilasturvallisuudesta, lakisääteisistä palveluista ja tekemistään sopimuksista.

Esimerkiksi erikoissairaanhoidon, etuuskäsittelyn, psykiatrian, lastensuojelun, päivystyksen, kotihoidon ja Kaskenlinnan sairaalan työntekijät jäävät lomautusten ulkopuolelle.

Päätös vaati äänestyksen

Peruspalvelulautakunta hyväksyi omalta osaltaan sosiaali- ja terveystoimen lomautukset keskiviikkona. Päätöksestä jouduttiin äänestämään, sillä Vasemmistoliiton Mirka Muukkonen esitti Alpo Lähteenmäen (vas) kannattamana, että ainoastaan hallinnon työntekijät lomautetaan.

Lomautusten ja talkoovapaiden vaikutukset ovat Vasemmistoliiton mukaan arvaamattomia ja saattavat tuoda yllättäviä lisäkustannuksia. Muukkosen esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä selvästi äänin 11-2. Kaikki muut puolueet olivat listaesityksen takana.

Kaupunginhallitus käsittelee lomautuksia ja leikkaavaa lisäbudjettia ensi maanantaina. Valtuusto sanoo leikkauksista ja pakkolomista viimeisen sanan 1. kesäkuuta.

Lähde: Turun Sanomat 21.5 2009

Niin se on

Torstaina 21. toukokuuta 2009

s60390955171_1886136_611003.jpg2920_78797600171_60390955171_1864603_5560992_s.jpgs60390955171_1886137_16235731.jpg

Minimipalkasta

Torstaina 21. toukokuuta 2009

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret:
Suomessa otettava käyttöön minimituntipalkka ja perustulo

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret on ottanut ilolla vastaan SAK:n avauksen 1500 euron minimikuukausipalkasta mutta on huolissaan vaaditun palkan riittävyydestä. 1500 euroa tarkoittaa 7,5 tunnin työpäivällä 9,09 euron tuntipalkkaa. Suomessa esimerkiksi Oikeutta siivoojille -liike on vaatinut 10 euron minimituntipalkkoja. Hollannissa siivojien 10€ tuntipalkka astui voimaan vuoden 2009 alusta.

Minimipalkka on selkeyden ja matalapalkkaisten palvelualojen työntekijöiden enemmistön eli tuntityöläisten vuoksi ilmaistava tuntipalkassa. Näin myös lisien vaikutus voidaan ottaa huomioon
kokonaisansiota laskettaessa. Samalla on muistettava, että liian matalilla palkkavaatimuksilla vesitetään perusturvan korotusmahdollisuudet.

On syytä ottaa huomioon myös prekarisaatio eli tuotannon ja yhteiskunnan muutoksesta aiheutuva toimeentulon epävarmuus. Selkeintä ja reiluinta olisi ottaa käyttöön elämiseen riittävä perustulo, joka mahdollistaisi työstä kieltäytymisen silloin, kun ehdot ja palkat ovat surkeita. Naisvaltaisten matalapalkka-alojen tuntuvat palkankorotukset ja perustulo olisivat myös oleellinen keino lisätä sukupuolten välistä tasa-arvoa tilanteessa, jossa naiset edelleen joutuvat kantamaan päävastuun kaikesta hoivatyöstä. Järjestelmän rahoittamiseksi on nostettava pääomaverotusta.

”Uudenmaan Kokoomusnuorten kannanotossaan 11.5. esittelemät ajatukset työttömyyden lisääntymisestä perustuvat 200 vuotta vanhaan talousteoriaan”, toteaa ESVN:n puheenjohtaja Henri Salonen ja jatkaa: ”Teollisuuspatruunoiden sanelemat palkkatasot kuolivat jo ennen vapaata finanssikapitalismia, joka sekin tuli tiensä päähän.”

Tulonjaon tasaaminen ei johda työttömyyteen, päinvastoin. Lamassa matalatuloisten lisäansiot elvyttävät parhaiten, sillä kaikki lisätienestit ohjautuvat takaisin markkinoille eikä sukanvarteen. Sama pätee tulonsiirtojen kohdalla. Nyt jos koskaan olisi hyvä menoelvyttää  nostamalla opintotuet, eläkkeet, työmarkkina- ja toimeentulotuet sekä työttömyyspäivärahat tasolle, jolla voi elää ilman luukulta toiselle juoksemista. Lopullisena päämäränä tulee olla vastikkeeton perustulo, joka tarjoaa hyvän elämän sekä yritteliäisyyden mahdollisuuden.

Nyt on aika jakaa varallisuutta uudestaan, toivottavasti myös SAK muistaa vasemmistolaiset juurensa ja osallistuu uuden yhteiskunnan rakentamiseen.

Lisätietoa:
Henri Salonen, 050320 6932
Etelä-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja

Turun Vasemmistoliiton kannanotto

Keskiviikkona 13. toukokuuta 2009

Ei leipää lasten suusta!
TURUSSA LUODAAN UUTTA LAMAN LASTEN SUKUPOLVEA

Turussa on koko kevään ajan runnottu läpi massiivisia peruspalveluihin kohdistuvia säästöjä. Henkilöstöä laitetaan pakkolomalle. Johdon palkankorotuksiin hallinnossa tuntuu silti löytyvän rahaa. Liikelaitosten johtajille on annettu runsaskätiset palkankorotukset, samoin esimerkiksi apulaiskaupunginjohtajien avustajille.

Erityisen raskaasti säästöistä kärsivät lapset ja nuoret. Kunnan tarjoamat palvelut ovat usein ainoita rakenteita, jotka pitävät työttömyyden kanssa kamppailevien perheiden lasten arjen koossa. Koulujen lomautukset ja kouluruoan säästöt, ammatti-instituutin sulkeminen kahdeksi viikoksi, nuorisotyön leikkaukset sekä toteutuessaan päivähoidon ja lastensuojelun säästöt tulevat vuosien mittaan moninkertaisesti kaupunkilaisten maksettaviksi. Päihdehuollon leikkaukset kohdistuvat nekin vaikeimmassa asemassa elävien perheiden lapsiin ja päihdeongelmaisiin nuoriin. Päihdehuollon palvelut eivät nykyiselläänkään ole lain vaatimalla tasolla.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen kuuluu suomalaisen koululaitoksen tehtäviin. Kouluyhteisö voi tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuden yhteisöllisyyden kokemiseen. Ammatti-instituutin sulkeminen kahden viikon ajaksi on haitaksi yksinäisille nuorille, jotka sulkeutuvat kotiinsa ja jumittautuvat tietokoneen ääreen. Aikuistumisen kynnyksellä olevilla nuorilla säännöllinen päivärytmi ihmiskontakteineen lisää turvallisuuden tunnetta.

Toimivat julkiset palvelut varhaisen puuttumisen kivijalka

Turun Vasemmistoliitto muistuttaa, että kaikille tarkoitetut, hyvät julkiset palvelut ehkäisevät ongelmia. Toimivat palvelut ovat varhaisen puuttumisen kivijalka, jota olisi murentamisen sijaan vahvistettava. Nyt Turussa ollaan lasten ja nuorten peruspalveluita leikkaamalla luomassa uutta laman lasten sukupolvea. Eikö viime lamasta ole otettu opiksi? Valtavat ongelmat 90-luvun laman seuraukset kokeneella sukupolvella purkautuvat juuri nyt mm. oppilaitoksissa, selkeimpänä esimerkkinä tästä ovat koulusurmat, jotka näkyvät päättäjiltä jo unohtuneen.

Turussa säästöjä ajaa puolueista kaikkein säälimättömimmin juuri Kokoomus. Se ei ilmeisesti lainkaan piittaa siitä, että yhä suurempi osa lapsista ja nuorista ajautuu yhteiskunnan ulkopuolelle.
- Onko Kokoomus laskenut, että meitä kaikkia ei enää tarvita, Turun Vasemmistoliitto kysyy. Turun Vasemmistoliitto kritisoi voimakkaasti nyt tehtyjä säästöjä ja toivoo valtuuston vielä korjaavan tilanteen. Puolueen kanta on, että peruspalveluista ei voida säästää, lapsilta ja nuorilta kaikkein viimeiseksi. Säästöt on kohdistettava hallintoon ja tekniselle sektorille.

Lisätiedot:
Mirka Muukkonen, puheenjohtaja
045 1144 099, mirka@mirkamuukkonen.net

Snellmanin jäljillä-Suomalaisuuden päivänä 2009

Tiistaina 12. toukokuuta 2009

J.W. ( Johan Wolfgang?) Schnellmann on Suuri Suomalainen. Häntä pidetään kansakuntamme isänä- toimihan hän maamme pääministerinä ( senaatin talousvaliokunnan varapuheenjohtajana) silloin kun maamme sai oman rahan- Markan. Hänen vaikutuksensa Suomen kehitykseen on kaksijakoinen. Puolustaessaan vahvaa markkaa hän ei suostunut ottamaan ulkomaista lainaa kansan ruokkimiseksi vaan käytännössä antoi 100000 ihmisen kuolla nälkään suurina pulavuosina 1867-68.

Snellman kannatti liberalistista talouspolitiikkaa, joka käytännössä on vahvojen suosimista ja heikompien heitteillejättöä oman onnensa nojaan. Lohdutukseksi heille uskotellaan että muruja tippuisi rikkaiden pöydiltä heillekin ,kun Adam Smithin legendaarinen “Näkymätön käsi” niitä lattialle heittelee.

Käytäntö ja kokemukset ovat osoittaneet ihan muuta. Suomen porvarihallituskin yrittää nykyisin ottaa etäisyyttä äärikapitalismiin eli uusliberalismiin ja sössöttää sosiaalisesta markkinataloudesta minkä ehtii. Korvat heiluvat pahasti. Suomen kuntien tilanne on huolestuttava ja vanhasen kakkoshallituksen jatkaessa nerokkaita toimiaan se yhä pahenee lähestyen katastrofia. Onko tavoitteena toistaa Schnellmannin uroteot vaikka olisi mahdollista toimia toisinkin?Alla on verkkolehti Verstaan pieni uutinen siitä miten Liisa Hyssälä hyssäilee asiat kuntoon. Toivottavasti tällä kertaa onnistuu lyhentämään jonoja ja purkamaan tuon kirotun , kansalaisia kunnioittamattoman systeemin työttömyyspäivärahojen ja  toimeentulotuen maksatuksessa.

Turun kaupungin terveyskeskuskus  on kuollut. Lääkäriaikoja tarjotaan elokuulle!Siis yli kolmen kuukauden päähän! Kun yhdistämme tämän tiedon siihen , että yksityisiä palveluja ei voi käyttää kun työttömyyspäivärahojen ja toimeentulotuen maksatus viipyvät, olemme päässeet snellmanilaisen talouseliitin ytimeen: Köyhät mullaksi.

Työttömyyskassojen ruuhkiin etsitään ratkaisua

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä kertoi tämän viikon kyselytunnilla ministeriön etsivän ratkaisua työttömyyskassojen jonoihin. Aiheen toi keskusteluun kansanedustaja Markus Mustajärvi.

- Työtön voi joutua odottamaan ensimmäistä korvaustaan jopa yhdeksän tai kymmenen viikkoa ja aika on vielä pidempi, jos se lasketaan työttömyyden alkamisesta. Kuitenkin sekin aika on jollakin elettävä, kuvasi Mustajärvi nykytilannetta.
- Aikooko hallitus valmistella jo ennen kesää sellaisen muutoksen, joka mahdollistaa työttömyysturvan maksamisen ennakkona, jotta korvauksen kohtuuttomat odotusajat poistuvat?

Hyssälä kertoi, että tähän haetaan juuri ratkaisumallia. Hyssälän mukaan ministeriö on valmis toimimaan pikaisella vauhdilla, kun malli nopeampaan maksamiseen löytyy.

Ryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie toi esiin sen, että työttömyysturvan lisäksi toimeentulotukea joutuu odottamaan.
- Nyt jonot ovat isommissa kaupungeissa kolme viikkoa ja enemmänkin. Kun ihminen ei saa työttömyyskorvausta, palkan tulo loppuu ja toimeentulotukeakaan ei saa, niin miten ihmeessä ihminen sitten elää?

Hyssälä kertoi, että tämäkin asia on Satakomiteassa valmisteilla. Satakomitean työskentelyaikaa on jäljellä vielä yli puoli vuotta, vuoden loppuun asti. Kovin pikaisesti toimeentulotukea tarvitsevien tilannetta ei siis helpoteta.

Maiju Kaajakari 8.5.2009 Verkkolehti Verstas

 

Takaisin ylös


Vasemmistoliiton ehdokkaiden numerot europarlamentin vaaleissa

Lauantaina 9. toukokuuta 2009
102 Hartzell, Saara, elokuvatuotantopäällikkö, matkaopas Rovaniemi
103 Ismail, Atik, lähihoitaja Kuopio
104 Kailo, Kaarina, tutkija, tietokirjailija Kiiminki
105 Kumpumäki, Veikko, rehtori Kemi
106 Kärkkäinen, Jukka, johtava ylilääkäri, lääketieteen tohtori Turku
107 Lapintie, Annika, kansanedustaja, varatuomari, riksdagsledamot, vicehäradshövding Turku
108 Lumberg, Kirsti (Kiba), kuvataiteilija, kirjailija Helsinki
109 Mikkola, Anna, Bachelor of Arts, europarlamentaarikon avustaja Joensuu
110 Pekonen, Aino-Kaisa, lähihoitaja, Vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja Riihimäki
111 Piippolainen, Vuokko, tuotantotyöntekijä Pietarsaari
112 Puhakka, Sirpa, puoluesihteeri, yhteiskuntatieteiden maisteri Helsinki
113 Rajamäki, Ari, työsuojeluvaltuutettu Raisio
114 Ritanen, Jarmo, filosofian maisteri, opettaja Jyväskylä
115 Sandberg, Juha, projektipäällikkö, yhteiskuntatieteiden maisteri Pori
116 Saramo, Jussi, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Vantaa
117 Sirnö, Minna, filosofian maisteri, kansanedustaja Tampere
118 Suokas, Kyösti, varatuomari, Rakennusliiton II puheenjohtaja Helsinki
119 Tiusanen, Pentti, kansanedustaja, kirurgian erikoislääkäri Kotka
120 Virta, Sari, kehittämisjohtaja, filosofian maisteri Vihti
121 Väätäinen, Eero, erityisopetuksen suunnittelija, rehtori Vantaa

Vasemmistoliiton eurovaaliohjelma

Lauantaina 9. toukokuuta 2009

 

 

Parempi Eurooppa on mahdollinen

Vasemmistoliiton ohjelma Euroopan unionin kehittämiselle.
Hyväksytty puoluevaltuuston kokouksessa 29.3.2009

Vasemmistolaisuus on kansainvälisyyttä. Vasemmistolaisuus ei ole maan rajojen sisälle käpertyvää nationalismia tai silmien sulkemista maailman vääryyksiltä.

Suomen vasemmisto tarvitsee vahvoja yhteyksiä Eurooppaan ja muuhun maailmaan. Niiden kautta voimme avartaa näkemystämme ja kehittää uusia toimintatapoja kotimaiseen politiikkaan. Toimimalla kansainvälisesti voimme parhaiten puolustaa suomalaisia työpaikkoja ja suomalaisten työntekijöiden etua.

Vasemmistoliittolaiset suhtautuvat kriittisesti Euroopan unioniin. Unionin politiikkaa on ohjannut suurten yritysten ja suuren rahan etu; kapitalistinen politiikka, joka on nyt ajanut karille niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin.

Euroopan unionille ei ole ollut ensisijaista tavallisten ihmisten ja perheiden hyvinvointi. EU ei ole riittävästi puolustanut työntekijöiden oikeuksia. Kun vastakkain ovat olleet työntekijät ja yritykset, ovat työntekijät jääneet aina toiseksi.

Me haluamme toisenlaista, parempaa Eurooppaa. Me haluamme, että Euroopan unioni ei aseta ylärajaa ihmisten tai luonnon hyvinvoinnin parantamiselle. Mutta me haluamme, että EU määrää Euroopan laajuisia minimitasoja verotukselle, palkoille ja työehdoille sekä ympäristön suojelulle.

Vasemmistoliitto ei ole näiden tavoitteidensa kanssa yksin. Euroopan yhtynyt vasemmisto ja Pohjolan punavihreä vasemmisto seisovat kanssamme samassa rintamassa. Me kuljemme eteenpäin yhteisin tavoittein paremman Euroopan puolesta.

Euroopan unionin talous on oikeistolaisen talouspolitiikan myötä vajonnut vaikeaan lamaan. Samaan aikaan ilmaston nopea lämpeneminen asettaa koko ihmiskunnan tulevaisuuden vaakalaudalle.

Maailman talouden rakenteissa on toteutettava perusteellinen muutos. Euroopan unioni voi olla merkittävä moottori tuon muutoksen käynnistämisessä. Euroopan unionin parlamentin vaalit kesäkuussa 2009 voivat avata Euroopan kehitykselle uusia, parempia näköaloja. Vasemmiston voitto vaaleissa varmistaa tavoitteemme toteutumisen.

Vasemmistoliiton vaihtoehto Euroopalle on ihmiset ja ympäristön tasapainoisesti huomioon ottava, punavihreään arvomaailmaan perustuva muutos. Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa nostetaan esille muutoksen tarpeet EU:n keskeisillä tehtäväkentillä: työn ja toimeentulon, luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin, ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden sekä turvallisuuden ja demokratian alueilla. Parempi Eurooppa on mahdollinen.

Työn ja toimeentulon Eurooppa

Mielekäs työ ja riittävä toimeentulo kuuluvat hyvään elämään. Tämän turvaaminen kaikille edellyttää syvällisiä muutoksia talouden rakenteissa, oikeudenmukaisempaa tulonjakoa, naisten ja miesten välisen palkkaeron poistamista sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä omaan työhönsä.

Vasemmistoliitto vaatii perustavaa laatua olevaa remonttia kansainvälisen talouden arkkitehtuuriin. On purettava rakenteet, jotka antavat muutamille mahdollisuuden rikastua muiden kustannuksella. On toteutettava tehokas ylikansallinen rahoitusvalvonta ja karsittava verotuksen avulla tai muin keinoin pääomilla tapahtuva keinottelu ja suuromaisuuksien kasaantuminen.

Vasemmistoliiton vaihtoehto on demokratiaan ja tasa-arvoon perustuva säännelty markkinatalous. Uutta taloutta on kehitettävä osana talouden taantuman hoitoon suunnattua elvytyspolitiikkaa.

Vasemmistoliitto edellyttää, että talouskriisin laskua ei sälytetä pieni- ja keskituloisten ihmisten tai työpaikkansa menettäneiden maksettavaksi. Rahamarkkinakeinottelulla suuria omaisuuksia hankkineet on pantava taloudelliseen vastuuseen. Vasemmistoliitto vaatii EU:n toimivan sukupuolten välisten palkkaerojen pienentämiseksi.

Talouskriisi on osoittanut, ettei nykyinen, täysin vapaisiin rahoitusmarkkinoihin sekä pääomaliikkeillä tapahtuvan keinottelun ja veron kierron salliva järjestelmä toimi. Pelisääntöjä on tiukennettava ja on kehitettävä uusia välineitä, jotka jo olemassa olollaan estävät kriisien syntymistä ja joita voidaan tietoisesti käyttää ongelmien ehkäisemiseen.

EU:n on kiellettävä alueellaan olevat veroparatiisit. Taloudellista rikollisuutta ja veropakoilua ei saa suojata pankkisalaisuuksin. EU:n on toimittava myös sen alueen ulkopuolella olevien veroparatiisien kieltämiseksi.

EU:n on vaikutettava globaalin keinottelun vähentämiseksi. Ylikansallisille pääomaliikkeille on asetettava pelisäännöt ja vaikutusta on tehostettava Tobinin verolla, pörssiverolla tai vastaavalla. Unionissa on tähdättävä jäsenmaita sitovien minimiverotasojen aikaansaamiseen haitallisen verokilpailun ja verotuksen alennusmyynnin estämiseksi.

Elvytyksen avulla on vahvistettava julkisen talouden rakenteita ja lisättävä yhteiskunnan tarjoamia hyvinvointipalveluita. On panostettava pienituloisten ostovoimaa tukevaan sosiaaliseen elvytykseen. Investoinneissa on etusija annettava ympäristön ja ilmaston tilaa parantaville hankkeille. Nämä avaavat EU:n jäsenmaille merkittäviä mahdollisuuksia synnyttää työpaikkoja, jotka perustuvat uuteen teknologiaan ja innovaatioihin.

Suuri osa unionin lainsäädännöstä toteutetaan alueilla ja kunnissa. Siksi niillä on oltava riittävä mahdollisuus vaikuttaa niitä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Euroopan unionin aluepolitiikan tavoitteiden ja välineiden, kuten rakennerahastojen ja Euroopan investointipankin rahoituksen on palveltava ihmisten ja ympäristön hyväksi tapahtuvaa elvytystä.

Laman voittamiseksi on nopeuttava yleiseurooppalaisia liikenneinvestointeja sekä energia- ja tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamista. Euroopan laajuista tutkimuksen ja tuotekehittelyn yhteistyötä on lisättävä.

On rakennettava Eurooppa, jossa oikeus mielekkääseen työhön ja koulutukseen on perusoikeus. Jokaiselle on kaikissa elämän vaiheissa tarjottava aitoja vaihtoehtoja sovittaa työ, perhe-elämä, opiskelu ja vapaa-aika paremmin yhteen. Vanhempainvapaajärjestelmiä on kehitettävä niin, että myös isät käyttävät niitä.

Vasemmistoliiton tavoitteena on parantaa perheiden tukea ja kehittää turvaa työttömyyden varalle. Perheiden monimuotoisuus on otettava huomioon. Jokaiselle on tarjottava mahdollisuus itsensä kehittämiseen kautta koko eliniän. On toteutettava työssä jaksamista edistäviä uudistuksia.

Euroopan unionin sosiaali- ja työmarkkinapoliittista perustaa on rakennettava auttamaan ihmisiä selviytymään paremmin arjen ongelmista. Tavoitteena on oltava sosiaalinen Eurooppa, jossa kaikille taataan oikeus elintärkeään hoivaan ja huolenpitoon.

Kaikissa jäsenmaissa on toteutettava yhteiskunnan vastuulla olevien laadukkaiden hyvinvointi- ja hoivapalvelujen saatavuus. Julkiselle sektorille on turvattava mahdollisuus näiden palvelujen tarjoamiseen myös talouskriisin oloissa.

Työntekijöiden perusoikeuksia on vahvistettava. Työnantajien on joustettava työntekijöiden hyväksi. EU:n on oltava edelläkävijä työntekijöiden yli rajojen ulottuvien työtaisteluoikeuksien kehittäjänä. Unionin jäsenmailla on oltava oikeus kehittää julkisia hyvinvointipalveluja ihmisten parhaaksi ilman kilpailun vapauden sanelemia yksityistämispakotteita.

Työntekijöiden irtisanomissuojaa on parannettava koko unionin alueella. Työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua suurten yritysten hallintoon ja päätöksentekoon on vahvistettava. EU:ssa on tunnustettava ammattiyhdistysten oikeus puolustaa jäsentensä etuja unionin laajuisesti myös työtaisteluin ja järjestöllisin toimin.

Yli rajojen liikkuvan työvoiman turvaksi on säädettävä lait, jotka estävät työntekijöiden oikeuksien polkemisen kilpailun vapauteen vedoten. Vasemmistoliitto edellyttää, että ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden käyttäminen tulomaan sopimusturvan ja palkkatason heikentämiseen estetään. Sopimusten valvonnan tehostamiseksi ammattiliitoille on annettava kanneoikeus ja työsuojeluviranomaisten määrää ja valtuuksia on lisättävä.

Talousrikollisuus ja harmaa talous on kitkettävä unionin alueelta kaikkien jäsenmaiden määrätietoisin ja johdonmukaisin toimin.

Luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin Eurooppa

Ihmisen hyvinvointi ei perustu yhä kiihtyvään tavarankulutuksen. Ilmastomuutos on selvästi osoittanut, että luonto asettaa tälle kehitykselle omat rajoituksensa. Hyvinvoinnin lisäämisen tavoitteeksi on asetettava ihmisen ja yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin kasvu ja sivistys, jossa ajankäyttö, ihmissuhteet ja vastuu muista ihmisistä ovat keskeisen tärkeällä sijalla.

Ympäristön pilaantumisen ja ilmaston muutoksen tuottamat ongelmat ovat globaaleja. Niihin vastaaminen edellyttää kaikkien maiden sitoutunutta osallistumista. Euroopan unionin ympäristö- ja ilmastopolitiikan tavoitteet ovat jo nyt tiukempia kuin muualla. Euroopan unionin on oltava edelläkävijä, jotta maailman kehitys saadaan käännetyksi ekologisesti kestävälle uralle.

Nyt on oikea aika pyrkiä muuttamaan EU- ja muiden teollistuneiden maiden luonnonvaroja tuhlaavia tuotantorakenteita ja -prosesseja luonnon monimuotoisuutta säilyttäväksi.

Vasemmistoliitto vaatii, että Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden elvytysohjelmissa nostetaan etusijalle investoinnit luonnonvaroja ja energiaa säästävään, puhtaaseen teknologiaan sekä rakentamiseen ja infrastruktuuriin.

Talouskriisissä ja sen jälkihoidossa on painotettava sosiaalisia investointeja ja kestävää kulutusta. Laman aikana ja myös sen jälkeen on rakennettava julkisia hyvinvointipalveluja ja parempaa perusturvaa. Näin lisätään myös sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Finanssikriisin seuraukset ja ilmaston muutoksen torjunnan kustannukset kohdistuvat raskaimmin köyhempiin maihin ja ihmisiin. Ongelmiin puututtaessa on kiinnitettävä huomiota sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja toimenpiteiden sukupuolivaikutuksiin.

Unionin on otettava yhä enemmän vastuuta maailman köyhyyden ja kehityksen ongelmien ratkaisemisesta. Talouskriisi kohdistuu pahiten kaikkein köyhimpiin maihin ja ihmisiin. Euroopan unionin on pidettävä kiinni tekemistään sitoumuksista köyhyyden vähentämiseksi. YK:n hyväksymistä vuosituhattavoitteista ei saa tinkiä.

EU:n on toteutettava antamansa lupaukset kehitysavun lisäämisestä. EU:n kehityspolitiikan johdonmukaisuutta on tehostettava. EU:n on lopetettava vientituilla tapahtuva kehittyvien maiden kansallisen maataloustuotannon raunioittaminen. EU:n velka-armahduksia talouskriisistä kärsiville kehittyville maille on lisättävä.

EU on uskottava ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa vain, jos kaikki jäsenmaat noudattavat tehtyjä päätöksiä. EU:n tavoitteena on päästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla ja jos muu maailma on mukana, niin 30 prosentilla.

Vasemmistoliiton mielestä EU:n on laadittava ilmastostrategia, jolla kasvihuonekaasuja ja hiilidioksidipäästöjä vähennetään vähintään 35-40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. EU:ssa on sitouduttava päästöjä vähentävän ilmastolain tavoitteisiin, jonka Iso-Britannia on jo ottanut käyttöön. Erityisen tärkeää on parantaa koko talouden – myös kotitalouksien – energiankäytön tehokkuutta ja säästöä.

Suurin vastuu päästöjen vähentämisessä on teollisuudella ja liikenteellä. Jäsenmaiden on suosittava raide- ja muuta joukkoliikennettä yksityisautoilun vähentämiseksi.

EU:n päästökauppamekanismin puutteet – muun muassa alttius hiilivuotoon – on korjattava, jotta päästöjen vähentymistä todella tapahtuisi. EU:n on oltava aloitteellinen päästökauppajärjestelmän kehittämiseksi maailmanlaajuiseksi. Ellei muita maita saada mukaan mekanismin toteuttamiseen, on EU:ssa otettava käyttöön esimerkiksi hiilivero unionin ulkopuolisille tuotteille.

Uusiutuviin luonnonvaroihin, erityisesti metsiin kohdistuu jatkuvia käyttöpaineita. Euroopan unionin yhteistyöllä on estettävä metsäluonnon monimuotoisuuden vähentyminen ja eliölajien elintilan kaventuminen.

Itämeren suojelu on nostettava nykyistä huomattavasti tärkeämmälle sijalle EU:n ympäristöpolitiikassa.

Vasemmistoliiton mielestä EU:n on toimittava niin, että kaikki Itämeren rantavaltiot sitoutuvat vähentämään maatalouden, laivaliikenteen ja yhdyskuntien päästöjä. Vain siten voidaan parantaa Itämeren veden laatua.

Euroopan unionin on varmistettava, että Suomessa ja Euroopassa saadaan syödä puhdasta, ekologisesti tuotettua lähiruokaa. Ruokaturvaan liittyy eläinten suojelu ja eläinten oikeuksien puolustaminen. Teuraseläinten tehotuotanto tuottaa koko ajan uusia ongelmia, sääntelystä huolimatta. Eläinten suojelussa on otettava huomioon kunkin jäsenmaan kansalliset erityispiirteet lajien säilymistä ja monimuotoisuutta kunnioittavalla tavalla.

Kilpailulainsäädäntö ei saa vaarantaa unionin alueen ruokaturvaa. EU:n maataloustukipolitiikalla ei saa rajoittaa luomutuotannon kansallista kehittämistä. Jäsenmailla on oltava oikeus elintarvikeomavaraisuuteen. Maatalouden tehotuotantoa suosivat vientituet on poistettava.

Tuotantoeläinten suojaa EU:ssa on parannettava. Muun muassa teuraseläinten pitkät kuljetukset on kiellettävä ja eläimille on taattava mahdollisimman lajityypillinen elämä ja kuolema.

Euroopan unionin on edistettävä kuluttajan suojaa nykyistä laajemmin. On tärkeää asettaa rajoja ylikansallisille ja monopoliasemassa olevien yritysten voitonsaalistukselle. Yritysten ja talouselämän on toimittava vastuullisesti talouden, ympäristön ja työntekijöiden suhteen.

Ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden Eurooppa

Vasemmistoliitto haluaa rakentaa paremman, ihmisarvolle ja demokratialle perustuvan maailman ja Euroopan. EU:n tulee edistää ihmisten hyvinvointia ja kunnioittaa ihmisarvoa kaikessa toiminnassaan. EU:n tulee kaikessa toiminnassaan edistää syntyvaiheensa peruspäämäärää, rauhan puolustamista Euroopassa ja koko maailmassa.

On torjuttava kaikkinainen uskonnon, sukupuolen, sukupuolisen ja seksuaalisen suuntautumisen, etnisen alkuperän, vammaisuuden tai iän takia tapahtuva syrjintä. On tehokkaasti puututtava lähisuhde- ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Jäsenmaiden on sitouduttava kaikin keinoin estämään ihmiskauppa ja auttamaan sen uhreja.

Euroopan unionista on tehtävä entistä avoimempi ulkopuolisille. Unioni ei saa käpertyä suppeaksi, omien kansalaisten etuja ajavaksi blokiksi. suomen ja muiden unionin jäsenmaiden on autettava apua tarvitsevia pakolaisia. Unionikansalaisten oikeuksien ohella EU:n on parannettava ulkopuolisista maista unionin alueelle tulleiden oikeuksia ja asemaa riippumatta siitä, mikä on maahanmuuton syy. Unionin on edistettävä kulttuurien, uskontojen ja kansallisuuksien tasa-arvoa.

Maahanmuuttajille on turvattava samat ihmisoikeudet ja työelämän oikeudet kuin muuttomaan kansalaisille. Vierastyövoimalla ja lähetetyillä työntekijöillä tulee olla samat työehdot kun paikallisillakin. Näin voidaan estää kaksien työmarkkinoiden muodostuminen ja EU-maiden työehtojen polkeminen.

Kansalaisten ja perheiden liikkumista EU:n alueella helpottavaa turvajärjestelmää on edelleen kehitettävä. Myös EU:n ulkopuolisista maista unionin alueelle siirtyneiden ihmisten on päästävä nopeasti yhteiskunnan sosiaalisen turvaverkon piiriin. EU:n on tarjottava lisää laillisia maahanmuuttoreittejä.

Tasa-arvoa voidaan edistää parhaiten takaamalla kaikille riittävä opetus ja koulutus sekä turvaamalla tieteen ja taiteen harjoittamisen vapaus. Näin edistetään luovuutta ja toteutetaan tasa-arvoa eri ihmisten ja sukupuolten välillä.

Euroopan unionissa on turvattava laadukas perusopetus kaikille alle 18-vuotiaille. Elinikäistä oppimista on vahvistettava ammatillisella koulutuksella ja korkeakoulutuksella. EU:n on edistettävä tieteen vapautta ja itsenäisyyttä rahan vallasta.

Taiteen ja tieteen harjoittajien mahdollisuuksia tulee tukea taloudellisesti eikä lainsäädännön tule kohdella heitä yrittäjinä esimerkiksi arvonlisäverotuksessa.

Turvallisuuden, tasa-arvon ja demokratian Eurooppa

Parasta turvallisuuspolitiikkaa on sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen. Unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan on pohjattava YK:n toimintaperiaatteisiin. EU:n voima on siinä, että se ei ole sotilasliitto vaan yhteistyö perustuu kaikkien osapuolten hyötyyn. Siviilikriisinhallinta on ensisijasta EU:n konfliktien ja kriisien hallinnassa.

Vasemmistoliitto ei kannata yhteisten sotilaallisten rakenteiden muodostamista Euroopan unionille. Vasemmistoliitto haluaa antaa lisäresursseja EU:n siviilikriisinhallinnalle ja että sitä kehitetään itsenäisesti, eikä sotilaallisen toiminnan tukena. Nato-kytkennän vaikutusta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on vähennettävä ja unionin on kunnioitettava liittoutumattomien jäsenmaiden puolueettomuuspolitiikkaa.

Venäjällä on Euroopan unionille ja Suomelle erityinen turvallisuuspoliittinen ja taloudellinen merkitys. Suomen on aktiivisesti vaikutettava Venäjä-suhteiden myönteiseen kehittymiseen sekä huolehdittava siitä, että EU ja muut jäsenmaat ymmärtävät Suomen erityisaseman Venäjän naapurimaana.

Suomen on jatkettava Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden esillä pitämistä ja kiinnitettävä tässä yhteydessä erityistä huomiota arktisten alueiden ja Itämeren ympäristön suojelullisiin tarpeisiin.

Euroopan parlamentin rooli päätöksenteossa on vahvistunut EU:n perussopimuksia uudistettaessa. Parlamentissa päätöksenteko tapahtuu poliittisten ryhmien kantojen pohjalta, tarvittaessa yhteispäätösmenettelyllä yhteisesti ministerineuvoston ja komission kanssa. Siksi on tärkeää, että jäsenmaiden kansalliset parlamentit valvovat läheisyysperiaatteen mukaisesti EU:n lainsäädäntöä vaikuttamalla oman maansa hallituksen kannanottoihin.

Vasemmistoliitto ei salli kaiken kansallisen päätäntävallan siirtämistä Brysseliin. Euroopan unionia on kehitettävä itsenäisten valtioiden liittona.

EU:n päätöksenteon valmistelun suuri ongelma on ollut avoimuuden puute. Myös päätöksenteon demokraattisuutta on lisättävä. Kansalaisilla on oltava aito mahdollisuus arvioida päätöksiä ja niiden merkitystä omaan arkeensa.

Vasemmistoliiton mielestä EU-kansalaisten poliittisia vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä esimerkiksi kansanäänestysten käyttöön ottamisella silloin, kun on kyse perustavanlaatuisten muutosten tai uudistusten tekemisestä.

Politiikan monipuolistamiseksi ja tasa-arvotavoitteiden saavuttamiseksi on naisten ja nuorten osuutta EU:n päätöksentekijöinä lisättävä. Jäsenmaiden on ehdotettava EU:n korkeisiin virkoihin sekä naista että miestä.

29.3.2009