Arkisto: Kesäkuu 2009

Pakolaisongelmalle on ratkaisu-se vain ei kelpaa

Perjantaina 26. kesäkuuta 2009

25.6.2009

Talousjärjestelmän uudistamisesta ei päästy sopuun YK:n huippukokouksessa

Teollisuusmaat estivät YK-huippukokouksessa kehitysmaiden kipeästi kaipaamat muutokset kansainväliseen talousjärjestelmään. New Yorkin kokous tunnusti kuitenkin kehitysmaiden kärsivän rikkaista maista liikkeelle lähteneestä kriisistä eniten ja teki muutamia lupaavia päätöksiä.

YK:n talouskriisihuippukokous New Yorkissa päättyi käytännössä jo ensimmäisenä kokouspäivänä 24.6. Korkean tason tapaamisen alussa ilmeni, että kokoukselle valmisteltu loppuasiakirjaluonnos hyväksytään suurella todennäköisyydellä sellaisenaan perjantaina 26.6.

Kokousta paikan päällä New Yorkissa seuraavan Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan kehityspoliittisen sihteerin Matti Ylösen mukaan mikään maa tai maaryhmä ei todennäköisesti uskalla avata neuvotteluja uudelleen, koska muutosesitystä seuraisi varmuudella vastaisku.

Kehitysmaat ovat kriisin seurauksena ajautumassa vauhdilla rajuun velkakriisiin, mutta esimerkiksi EU:lta ei ole luvassa juurikaan tukea uudelle kriisirahoitukselle tai velkakriisin ratkaisuille.

Suuri mielenkiinto kokouspaikalla kohdistui YK:n talouskomissiota johtavan Maailmanpankin entisen pääekonomistin Joseph Stiglitzin esiintymiseen kokouksen oheistapahtumassa.

Kehitysmaat olivat ajaneet Stiglitzin työryhmän ehdotusten sisällyttämistä loppuasiakirjaan. Ehdotuksiin kuuluivat muun muassa riippumattoman velkatuomioistuimen perustaminen, kansainvälisen veronkierron hillitseminen sekä globaalien verojen käyttöönotto. EU ja muut rikkaat maat hangoittelivat vastaan ja varsinkin aikataulujen ja konkreettisten toiminnan osalta tulokset jäivät laihoiksi.

Teollisuusmaat tunnustivat kuitenkin rikkaista maista lähteneen kriisin kehitysmaille aiheuttaman valtavan inhimillisen kärsimyksen. Nähtäväksi jää kuinka nyt sovitut aloitteet saadaan konkretisoitua. Lähde:www.kehys.fi

G20-maat eivät halua luopua siirtomaistaan ja halvan työvoiman reserveistä, joita ne ylläpitävät köyhissä maissa kolonialismin perinnettä jatkaen. Mielestäni maailman talousjärjestelmää olisi uudistettava. Vanhoilla lääkkeillä kohtaamme vain samat ongelmat kuin aina ennenkin. Huolestuttavaa on, että jo miljardi ihmistä kärsii aliravitsemuksesta.

Suomeenkin ongelmat ovat levinneet lisääntyneen köyhyyden myötä, mutta köyhyyttä eivät tänne ole tuoneet maahanmuuttajat vaan kapitalistit, keinottelijat, jotka eivät halua antaa mahdollisuuksia kaikille ihmisille vaan pyrkivät säilyttämään Status Quon, olotilan jossa he kuuluvat etuoikeutettuihin. Tällainen ajattelu on väkivaltaista ja väkivalta aiheuttaa väkivaltaa. Esimerkkinä hyvä on Somalian merirosvot: Kun ansiolähteet(kalastus) on riistetty vastaavat merirosvot samalla mitalla.

Kaivatan oikeudenmukaisia ratkaisuja ja niitä voi tehdä vain kansainvälinen, riippumaton ja rauhantahtoinen elin: YK.

YK:ta on vahvistettava ja maailman taloutta säänneltävä oikeudenmukaisesti. Tässä riittää Suomellekin työsarkaa ilman Natoon liittymistä.

Kokomustaa Kepulointia

Keskiviikkona 24. kesäkuuta 2009

Suomen ( tai entisen Suomen, kuten olen useissa kirjoituksissani tätä nykyistä banaanitasavaltaa kutsunut) äärikapitalistinen hallitus vain porskuttaa uusliberalistisella, Thatcherilais-Pinochetilaisella linjallaan. Vaikka maailmalla tapahtuisi mitä vain ei linja järky piiruakaan. Tämän olemme me taloudellisen apartheidin kohteet saaneet ikäväksemme havaita. Köyhyys ja puute lisääntyvät maassa ja hätä on jo suuri kaikkein heikompien keskuudessa ja näiden alistettujen ja solvattujen , luuseristigmaa kantavien määrä on yhä nousussa.

Miksi Thatcherilais-Pinochetilainen hallitus? Britannian pääministerinä toiminut Margaret Thatcher aloitti tehokapitalistisen, trusteja ja kartelleja suosivan linjan 1970-luvulla ja Ronald Reagan Yhdysvalloissa liittyi kuoroon 1980. Tavoitteena oli hyvinvointivaltion alasajo ja tätä alettiinkin tehokkaasti toteuttamaan. Ensin yksityistettiin valtiojohtoinen teollisuus ja väitettiin toimenpiteen luovan hyvinvointia ja työtä tehokkuuden kasvun myötä. Todellisuudessa jo tämä äärikapitalismin vaihe synnytti pohjan myöhemmin leviävälle köyhyydelle hävittämällä työpaikat vajaakuntoisilta ja tekemällä heistä siten tarpeettomia: Kun ei töihinkään kelpaa. Ihmiset, jotka ennen kokivat elämänsä arvokkaaksi ja itsensä kunnon kansalaisiksi muuttuivat kelpaamattomiksi mihinkään. Alaluokan syntyminen oli varmistettu.

Alaluokka on äärikapitalismissa se ryhmä johon kuulumista kartetaan ja josta halutaan erottautua. Sen olemassaolo on elintärkeää rahauskonnon harvainvallalle, joka käyttää alaluokkaa uhkana saadakseen vielä töihin kelpuuttamansa valioyksilöt ponnistelemaan äärimmäisen kovin säilyäkseen yläluokalle käyttökelpoisina. Tällainen politiikka on kannustavaa ja äärimmäisen väkivaltaista ja sen seurauksena yhä harvemmat menestyvät itsellisinä yrittäjinä ja työläisinä. Kapitalistin etuna on myös se, että piinatut työläiset hakevat turvaa äärikapitalistisen suurpääoman renkeinä: He toimivatkin nykyisin orjina joille on sälytetty kapitalistin riskit, kaikki työt ja kaikki vastuu yhteiskunnasta. He ovat helvetillisen tehtävänsä alla uupuvaa uusproletariaattia joiden ainoa lohtu on, että he tietävät maailman olevan heidän harteillaan ja ainoa unelma on menestyä paremmin kuin muut vaikka kyynärpäillä survomalla.
Tämä yhä kapeneva avainjoukko menettää jäseniään pudokkaina sitä mukaa kuin yhteiskunnan alasajo jatkuu. Toinen vaihe yksityistämisessä oli infrastrukstuurin siirtäminen yksityisomistukseen. Tämä aikaansai varsinkin Britanniassa kaaoksen kun rautatiet yksityistettiin. Entisessä Suomessa tämä vaihe on vielä menossa, postia ja VR:ää yksityistetään niiden toimintaa hankaloittamalla, kunnissa perustetaan liikelaitoksia jotka myöhemmin muutetaan osakeyhtiöiksi jne. Työpaikkojen karsiminen siis yhä jatkuu.Viimeistään tämä vaihe pudottaa loputkin sinnittelijät ja vain huipputehokkaat perheensä ja vapaa-aikansa uhraavat valio-orjat, joita sanotaan avainhenkilöiksi jäävät työelämään.
Kuntia alasajetaan myös nyt myös äärikapitalistisen yksityistämisen kolmannen vaiheen toimenpiteillä: Palvelut ajetaan alas ja ne joudutaan korvaamaan yksityisiltä ostetuilla. Tämä aiheuttaa jatkossa sen että aikaisempien yksityistämistoimien myötä alaluokkaan pudonneet menettävät nyt myös terveydenhoidon , lastensuojelun ja muun sosiaalihuollon. Yksinpä kirjastoistakin on tulossa maksullisia. Ennustan, ettei kauaa kestä kun sivukirjastojen sulkemisen jälkeen aletaan periä maksuja kirjalainoista.

Koulutuksesta minun ei tarvinne edes mainita?
Kokomustaa Kepulointia? Mutta mitä Pinochet tässä tekee?

No, hän oli Thatcherin paras kaveri joka Chilessä kumosi demokratian ja ajoi demokraatit jalkapallokentälle. Sinnikkäimmät hän teurasti parhaiden lahtariperinteiden mukaisesti.Thatcherismi johtaa samaan lopputulokseen hivuttamalla toisinajattelijat työttömyys- ja sosiaaliturvan tasoa alasajamalla, eläkkeitä leikkaamalla. Maksuja korottamalla köyhiltä sitten viedään palvelut.

Alaluokka on syntynyt.

Mikä sitten vaihtoehdoksi? Yhdysvalloissa on uuden presidentin myötä tehty täyskäännös. Siellä tuetaan nyt kansalaisia ja heidän ostovoimaansa parannetaan jotta kotimarkkinoilla olisi kysyntää ja ennen kaikkea asiakkailla olisi rahaa. Suomessa tällaista kehityssuuntaa ei ole nähtävissä: Hallitus jatkaa samaa suuria pääomia suosivaa politiikkaansa. Kansalaisten tarpeet ja hätä ei tätä hallitusta kiinnosta.

Ehkä he saavat palkkionsa…Liikemiehiltä? Vai kansalta kuten Romanian Ceausescu?

Turun Vasemmistoliiton kannanotto

Torstaina 18. kesäkuuta 2009

Lehdistötiedote 17.6.2009

Turun Vasemmistoliitto tukee Arhinmäkeä puolueen puheenjohtajaksi

Turun Vasemmistoliiton kunnallistoimikunta tukee Paavo Arhinmäkeä
puolueen puheenjohtajaksi. Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous
valitsee uuden puheenjohtajan kokouksessaan 27.6.

Turun Vasemmistoliitossa nähdään, että Arhinmäen avaukset
vasemmistolle tappiollisten EU-vaalien jälkeen olivat juuri
oikeanlaisia. Hän mm. vaati, että puoluetta on lähdettävä rakentamaan
uudelleen paikallistasolta, aktiivien ja kannattajien ehdoilla.
Tällainen uudistustyö on enemmän kuin tarpeen. Se vaatii innostavan
puheenjohtajan, joka saa joukot liikkeelle koko kentän leveydeltä ay-
liikkeestä kansalaisjärjestöihin.

Turun Vasemmistoliitto pitää erityisen tärkeänä sitä, että Arhinmäki
kansanedustajana toimiessaan on koko ajan ollut tiiviissä yhteydessä
arkielämään. Hän on tuttu näky lähiöissä, jalkapallo-otteluissa ja
mielenosoituksissa, kaikkialla siellä, missä ihmiset liikkuvat.

- Kenttätyö, ihmisten kohtaaminen turuilla ja toreilla on Arhinmäelle
tuttua eikä hän sitä kavahda. Arhinmäki tuntee kansalaisten arjen ja
ahdingon.

- Hänellä on kyky pukea politiikka teräviksi, ja mieleenpainuviksi
viesteiksi, jotka myös kiinnostavat ihmisiä, Turun Vasemmistoliitto
muistuttaa.

- Arhinmäen johdolla Vasemmistoliitto voi saavuttaa vaalivoiton 2011
eduskuntavaaleissa. Hänen johdollaan puolue voi myös uudistua
radikaaliksi muutosvoimaksi, joka kääntää koko vasemmiston nousuun ja
haastaa oikeiston mahtiaseman, Turun Vasemmistoliitossa uskotaan.

***

Mirka Muukkonen
Puheenjohtaja
Vasemmistoliiton Turun kunnallisjärjestö
http://www.turunvasemmistoliitto.fi

http://muukkonen.blog-city.com
p. 045 1144 099

67-vuotias savusukeltaja

Keskiviikkona 10. kesäkuuta 2009

“Hallitus ei halua laskea palomiesten eläkeikää. Hallitus linjasi iltakoulussaan keskiviikkoiltana, että palomiesten eläkeikä jää nykyisten järjestelyjen mukaiseksi, eikä sitä lasketa. Palomiesliitto on ajanut palomiesten eläkeiän laskemista takaisin 55 vuoteen.

Palomiesten eläkeiän alentaminen olisi hallituksen mukaan aiheuttanut paineita eläkeiän laskuun muissakin ammatillisen eläkeiän piirissä olleissa ryhmissä ja antanut signaaliin siitä, että raskaissa töissä työelämään liittyvät ongelmat olisivat korjattavissa eläkeikää laskemalla.

Koska hallituksen tavoitteena on kaikkien työntekijöiden jatkaminen työelämässä mahdollisimman pitkään, minkään ryhmän eläkeikää ei voida laskea.

Palomiesten eläkeiän alentamista ajaneen Palomiesliiton mukaan puolet yli 50-vuotiaista palomiehistä ei enää kykene savusukeltamaan, ja heidän osuutensa kasvaa tulevaisuudessa.

Pelastustoimen toimintakyvyn ylläpitämiseksi on valmisteilla useita toimia. Hallitus asettaa selvityshenkilön, joka valmistelee tämän vuoden loppuun mennessä alan toimijoiden kanssa esityksiä siitä, millä tavalla palomiesten vaihtoehtoisia urapolkuja voitaisiin kehittää.

Sisäasiainministeriössä puolestaan selvitetään palomiesten koulutusjärjestelmän uudistamista tavalla, joka alentaa ammattiin valmistuvien palomiesten ikää ja siten pidentää palomiesten työuria alkupäästä. Lisäksi ministeriö selvittää palomiesten muuntokoulutusta, joka mahdollistaisi palomiesten rekrytoinnin hätäkeskuspäivystäjän tehtäviin.

Palomiesten eläkeikää päätettiin tasapäistää parikymmentä vuotta sitten kunta-alan yleisen linjan mukaiseksi. Yleinen vanhuuseläkeikä on kunnissa 63–68 vuotta. Samalla poistettiin muidenkin ammattiryhmien eläkeiät uusien eläkkeiden osalta.”Lähde: yle.fi

Olen aikaisemmassa kirjoituksessani marraskuulta 2008 todennut, ettei 50-vuotiaasta juuri ole savusukeltajaksi. Hallitus yrittää kikkailla kauniilla puheilla urapoluista ja uudelleenkoulutuksista. Tavoitteena on ulosmitata vielä lisää täysinpalvelleilta työläisiltä. Mielestäni olisi kohtuullista päästää palomiehet eläkkeelle jo 55-vuotiaina- sen verran vaarallista ja raskasta heidän työnsä on. No, tämän hallituksen luovuus riittää komiteoiden perustamiseen ja paskapuheisiin.Tuo aiempi kirjoitukseni on täällä: http://jarisuominen.ehdokkaasi.fi/?m=200811&paged=2

Varsinais-Suomi, lähde : Yle.fi

Maanantaina 8. kesäkuuta 2009

Varsinais-Suomi - Ehdokkaat äänimääräjärjestyksessä
Selitysteksti tulosteelleSelitysteksti tulosteelle

Koko Suomi on yhtenä vaalipiirinä, josta 13 ehdokasta valitaan
vertauslukujen perusteella. Tuloksia tarkastellaan lisäksi
eduskuntavaalien vaalipiirijaon mukaisesti. Tällä sivulla ovat kaikki
ehdokkaat tämän vaalipiirin äänimäärän mukaisessa
paremmuusjärjestyksessä. Tilanne voi muuttua, jos laskenta on kesken.
Vaalipiiriä voi vaihtaa vasemmalla olevasta luettelosta tai kartasta
klikkaamalla.

Tiedot päivitetty 7.6.2009, 22.58
Äänistä laskettu % 100,0
Laskenta on valmis
Äänestysprosentti (kotimaassa) 40,2
Äänestysprosentti eurovaalit 2004 41,5
Äänestysprosentti eduskuntavaalit 2007 68,2
Hyväksyttyjä ääniä 146 184
Hyväksyttyjä ääniä 2004 146 257
Hyväksyttyjä ääniä 2007 244 065

Sija Ehdokas Puolue Äänimäärä Äänimäärä 2004 Kotikunta Valinta
1. Ville Itälä KOK 23 252 22 348 Turku valitaan
2. Timo Soini PS 10 344 - Espoo valitaan
3. Annika Lapintie VAS 8 361 - Turku ei valita
4. Sari Essayah KD 6 429 - Paimio valitaan
5. Pekka Myllymäki KESK 6 364 5 136 Mynämäki ei valita
6. Anneli Jäätteenmäki KESK 6 225 11 656 Helsinki valitaan
7. Mitro Repo SDP 6 176 - Helsinki valitaan
8. Heidi Hautala VIHR 4 908 - Helsinki valitaan
9. Satu Hassi VIHR 4 600 6 335 Tampere valitaan
10. Eija-Riitta Korhola KOK 3 343 2 661 Helsinki valitaan
11. Liisa Jaakonsaari SDP 3 296 - Oulu valitaan
12. Sirpa Pietikäinen KOK 3 057 2 038 Hämeenlinna valitaan
13. Kimmo Kiljunen SDP 2 716 611 Vantaa varalla
14. Esa Härmälä KESK 2 533 - Helsinki ei valita
15. Risto E.J. Penttilä KOK 2 217 - Helsinki varalla
16. Petra Paasilinna SDP 2 209 - Helsinki ei valita
17. Hannu Takkula KESK 2 110 1 951 Rovaniemi valitaan
18. Nils Torvalds RKP 2 087 - Helsinki varalla
19. Satu Taiveaho SDP 1 748 - Hämeenlinna ei valita
20. Jarl Ahlbeck RKP 1 637 949 Turku ei valita
21. Petri Sarvamaa KOK 1 627 - Helsinki ei valita
22. Liisa Sulkakoski MUUT 1 598 - Turku ei valita
23. Elina Rantanen VIHR 1 543 - Turku ei valita
24. Jyrki Kasvi VIHR 1 206 - Espoo ei valita
25. Carl Haglund RKP 1 071 - Espoo valitaan
26. Ari Rajamäki VAS 1 069 1 874 Raisio ei valita
27. Arja Alho SDP 1 060 - Siuntio ei valita
28. Antti Kaikkonen KESK 1 053 - Tuusula ei valita
29. Ukko Metsola KOK 1 006 - Helsinki ei valita
30. Ari Vatanen KOK 961 - Helsinki ei valita
31. Arto Bryggare SDP 960 - Helsinki ei valita
32. Tarja Cronberg VIHR 957 - Polvijärvi varalla
33. Eva-Riitta Siitonen KOK 898 1 214 Helsinki ei valita
34. Björn Månsson RKP 876 - Helsinki ei valita
35. Kai Pöntinen KOK 869 - Lapua ei valita
36. Pilvi Torsti SDP 821 - Helsinki ei valita
37. Jukka Kärkkäinen VAS 816 1 119 Turku ei valita
38. Ahmed al Chibib SDP 761 - Turku ei valita
39. Ritva (Kike) Elomaa PS 752 - Masku ei valita
40. Sampo Terho PS 662 - Helsinki varalla
41. Jani Sievinen SDP 593 - Vihti ei valita
41. Umayya Abu-Hanna VIHR 593 926 Helsinki ei valita
43. Kyösti Suokas VAS 585 - Helsinki ei valita
44. Ilkka Taipale SDP 582 760 Helsinki ei valita
45. Reijo Paananen SDP 553 - Helsinki ei valita
46. Johanna Sumuvuori VIHR 546 340 Helsinki ei valita
47. Silja Borgarsdóttir Sandelin RKP 512 - Porvoo ei valita
48. Fredrik Almqvist SDP 471 - Espoo ei valita
49. Britt Lundberg RKP 464 - Maarianhamina ei valita
50. Riikka Manner KESK 462 - Varkaus valitaan
50. Pertti (Veltto) Virtanen PS 462 - Tampere ei valita
52. Anna Mikkola VAS 424 - Joensuu ei valita
53. Anna Bertills RKP 410 - Helsinki ei valita
54. Lauri Heikkilä PS 407 - Marttila ei valita
55. Jussi Saramo VAS 397 54 Vantaa ei valita
56. Minna Sirnö VAS 394 - Tampere ei valita
57. Kalevi Olin SDP 355 - Jyväskylä ei valita
58. Johanna Korhonen KESK 352 - Vantaa ei valita
59. Nina Suomalainen KOK 351 - Helsinki ei valita
60. Markku Laukkanen KESK 350 - Kouvola ei valita
61. Sinikka Hurskainen SDP 337 - Imatra ei valita
62. Atik Ismail VAS 331 - Kuopio ei valita
63. Heikki Autto KOK 313 96 Rovaniemi ei valita
64. Riikka Railimo KOK 292 92 Mikkeli ei valita
64. Mari Puoskari VIHR 292 165 Helsinki ei valita
66. Joona Puhakka KOK 287 - Espoo ei valita
67. Johanna Manninen KOK 282 - Jyväskylä ei valita
68. Kyösti Karjula KESK 269 - Lumijoki ei valita
69. Jukka Tuori KOK 264 - Huittinen ei valita
69. Niko Korte SDP 264 - Kuopio ei valita
71. Nesrin Can-Kurtakko SDP 260 836 Helsinki ei valita
72. Jukka Relander VIHR 255 - Helsinki ei valita
73. Pia Kauma KOK 254 - Espoo ei valita
74. Jenny Lindborg SDP 244 - Jyväskylä ei valita
75. Lasse Hautala KESK 242 - Kauhajoki varalla
75. Terhi Räsänen VIHR 242 - Nilsiä ei valita
77. Pasi Toiviainen VIHR 241 - Helsinki ei valita
78. Christel Liljeström RKP 235 - Sipoo ei valita
79. Merja Vanhanen KESK 229 - Nurmijärvi ei valita
80. Aaro Kare SKP 221 - Turku ei valita
81. Kauko Juhantalo KESK 214 - Kankaanpää ei valita
82. Sari Virta VAS 207 - Vihti ei valita
83. Sofia Vikman KOK 204 - Tampere ei valita
84. Päivi Storgård RKP 200 - Helsinki ei valita
85. Anna Moring VIHR 180 - Helsinki ei valita
86. Charly Salonius-Pasternak RKP 173 - Helsinki ei valita
87. Patrick Wingren RKP 165 - Pietarsaari ei valita
88. Heikki Kauppi KOK 157 - Helsinki ei valita
89. Kari Peitsamo SKP 155 231 Helsinki ei valita
90. Emma Kari VIHR 147 - Helsinki ei valita
91. Axel Hagelstam RKP 145 - Kauniainen ei valita
92. Touko Aalto VIHR 138 - Jyväskylä ei valita
93. Vesa-Matti Saarakkala PS 135 63 Kurikka ei valita
94. Tuula Petäkoski-Hult SDP 130 150 Lempäälä ei valita
95. Kirsi Lindroos SDP 129 - Raasepori ei valita
96. Anne Linnonmaa KOK 123 - Helsinki ei valita
96. Teuvo V. Riikonen KD 123 - Savonlinna ei valita
98. Aino-Kaisa Pekonen VAS 121 - Riihimäki ei valita
99. Nina af Enehjelm RKP 112 - Helsinki ei valita
100. Pentti Tiusanen VAS 111 - Kotka ei valita
100. Ann-Sofi Backgren RKP 111 - Korsnäs ei valita
102. Sirpa Puhakka VAS 108 - Helsinki ei valita
103. Juha Sandberg VAS 101 - Pori ei valita
104. Latékoé Lawson Hellu VIHR 100 - Oulunsalo ei valita
105. Sauli Ahvenjärvi KD 96 129 Rauma ei valita
106. Kirsti (Kiba) Lumberg VAS 86 - Helsinki ei valita
106. Bo Linde RKP 86 - Vaasa ei valita
106. Erkki Havansi PS 86 - Kerava ei valita
109. Aleksi Mäntylä VIHR 85 - Lahti ei valita
110. Hanna Holopainen VIHR 84 - Lappeenranta ei valita
111. Tuulikki Ukkola KOK 79 - Oulu ei valita
111. Anna Ranki KESK 79 - Helsinki ei valita
113. Helena Aaltonen KESK 77 - Sotkamo ei valita
114. Tom Biaudet RKP 71 - Helsinki ei valita
114. Pirkko Mattila PS 71 - Muhos ei valita
116. Oscar Ohlis RKP 67 - Vaasa ei valita
117. Vuokko Piippolainen VAS 66 - Pietarsaari ei valita
118. Juhana Suoniemi VIHR 62 - Tampere ei valita
119. Kaarina Kailo VAS 61 - Kiiminki ei valita
120. Emina Arnautovic RKP 59 - Närpiö ei valita
121. Freddy van Wonterghem PS 58 - Kotka ei valita
122. Juha Isoaho KESK 54 - Kokkola ei valita
123. Teppo Honkasalo ITSP 53 - Turku ei valita
124. Antti Pesonen ITSP 52 - Alajärvi ei valita
125. Kari Kärkkäinen KD 51 47 Varkaus ei valita
126. Arjo Suonperä SKP 49 39 Espoo ei valita
126. Oge Eneh RKP 49 - Espoo ei valita
128. Saara Hartzell VAS 47 - Rovaniemi ei valita
128. Arto Pirttilahti KESK 47 - Mänttä-Vilppula ei valita
128. Helena Tornberg KESK 47 - Liminka ei valita
131. Johan Bäckman STP 45 - Espoo ei valita
132. Greger Englund RKP 44 - Kruunupyy ei valita
133. Jaana Sankilampi PS 43 - Kajaani ei valita
134. Mikko Airto VIHR 40 - Hyvinkää ei valita
135. Irina Andonov KÖY 36 19 Espoo ei valita
135. Leena Mantere KD 36 55 Lahti ei valita
137. Jarmo Ritanen VAS 34 - Jyväskylä ei valita
137. Jorma Jussila KD 34 - Kangasala ei valita
139. Timo Tapaninen KESK 32 - Posio ei valita
139. Evelyn Hynynen KD 32 - Kajaani ei valita
141. Lauri Alhojärvi SKP 31 - Helsinki ei valita
141. Sami Reinikka KESK 31 - Nastola ei valita
143. Tiina Parkkinen KÖY 29 47 Helsinki ei valita
143. Terhi Törrö KÖY 29 - Oulu ei valita
143. Lena Huldén SKP 29 - Vantaa ei valita
143. Markku Holmi KD 29 - Jyväskylä ei valita
147. Urmas Mikkonen SSP 27 - Turku ei valita
147. Eero Väätäinen VAS 27 - Vantaa ei valita
147. Mikael Snellman KD 27 - Pietarsaari ei valita
150. Terttu Savola KÖY 25 88 Espoo ei valita
151. Katri Aalto ITSP 24 - Eura ei valita
152. Flemming Bergh VIHR 23 - Kirkkonummi ei valita
153. Jukka Salmi KESK 22 - Hyvinkää ei valita
154. Leena Hietanen STP 20 - Tallinna, Viro ei valita
155. Leena Palonen KÖY 17 - Vantaa ei valita
155. Sirpa Roivas KÖY 17 26 Helsinki ei valita
155. Pekka Tiainen STP 17 45 Helsinki ei valita
158. Heikki Typpö STP 16 - Salo ei valita
158. Jonas Kettunen SKP 16 - Kajaani ei valita
158. Esther Leander SKP 16 - Riihimäki ei valita
158. Matti Hölsä SSP 16 - Helsinki ei valita
158. Markku Henneken ITSP 16 - Nurmes ei valita
163. Veli-Pekka Natunen KÖY 15 - Helsinki ei valita
164. Adam Makowski KÖY 14 - Oulu ei valita
164. Seija Töyrylä KÖY 14 20 Espoo ei valita
164. Hannu Kautto STP 14 - Espoo ei valita
164. Jaakko Muilu STP 14 - Vihti ei valita
164. Anna Nevalainen STP 14 - Vantaa ei valita
164. Janne Rahikainen STP 14 - Helsinki ei valita
164. Hanna Era SKP 14 - Jyväskylä ei valita
164. Aino Kainulainen SKP 14 - Jyväskylä ei valita
164. Tommi Lievemaa SKP 14 - Espoo ei valita
164. Minna Luomala SKP 14 - Pietarsaari ei valita
164. Veikko Kumpumäki VAS 14 - Kemi ei valita
175. Tero Pitkä SKP 13 - Heinola ei valita
175. Juha-Pekka Väisänen SKP 13 - Helsinki ei valita
175. Ulla Lilius SSP 13 - Lahti ei valita
175. Kermen Soitu KD 13 - Helsinki ei valita
175. Mirjaleena Isoaho ITSP 13 - Lempäälä ei valita
175. Mikko Kulmala ITSP 13 - Kerava ei valita
181. Tauno Mehtälä KÖY 12 - Tyrnävä ei valita
181. Ensio Mäntykangas KÖY 12 - Inari ei valita
181. Eero Seppänen KÖY 12 26 Suomussalmi ei valita
181. Britt-Marie Valo STP 12 - Helsinki ei valita
181. Minna Harju SSP 12 - Tampere ei valita
186. Maija Lehtonen KÖY 11 19 Espoo ei valita
186. Markus Kleemola KÖY 11 - Helsinki ei valita
186. Keijo Palonen KÖY 11 - Vantaa ei valita
186. Minna Ekman STP 11 - Inkoo ei valita
186. Esko Koivisto STP 11 - Tuusula ei valita
186. Niko Taina KÖY 11 - Helsinki ei valita
186. Henri Tervonen KÖY 11 - Oulu ei valita
186. Laila Räikkä SKP 11 - Tampere ei valita
186. Aapo Toivanen SKP 11 - Tornio ei valita
186. Anna-Mili Tölkkö SKP 11 - Helsinki ei valita
186. Reijo Kauppila SSP 11 - Tampere ei valita
186. Sinikka Tyynelä ITSP 11 - Jyväskylä ei valita
186. Lena Wiksten ITSP 11 - Pori ei valita
199. Risto Koivula STP 10 - Tampere ei valita
199. Wäinö Pietikäinen STP 10 - Vaasa ei valita
199. Merja Renvall ITSP 10 - Sottunga ei valita
202. Christer Mether KÖY 9 - Helsinki ei valita
202. Raimo Kotala SSP 9 - Lahti ei valita
202. Kaarlo Nelimarkka SSP 9 - Vaasa ei valita
205. Kaisu Havana KÖY 8 - Helsinki ei valita
205. Reino Levänen KÖY 8 - Espoo ei valita
205. Sami Ouarab STP 8 - Helsinki ei valita
205. Liisa Paakkolanvaara STP 8 - Helsinki ei valita
205. Martti Vaskonen SKP 8 - Joensuu ei valita
205. Katriina Oinas SKP 8 - Oulu ei valita
205. Harri Nordling ITSP 8 - Helsinki ei valita
212. Rosa-Maria Kyrönlahti-Keskivaara STP 7 - Helsinki ei valita
212. Taina Hollo SKP 7 - Kihniö ei valita
212. Esko Järvenpää SSP 7 - Jämsä ei valita
212. Markku Vuori SSP 7 - Heinola ei valita
216. Juhani Lavikainen STP 6 - Hämeenlinna ei valita
216. Arja Karlsson SSP 6 - Lahti ei valita
216. Jarmo Muhonen SKP 6 10 Tampere ei valita
216. Marja Lamberg SSP 6 - Espoo ei valita
216. Maritta Mustakangas SSP 6 - Tampere ei valita
221. Kalevi Wahrman STP 5 16 Porvoo ei valita
221. Mauri Nygård ITSP 5 - Kokkola ei valita
223. Juhani Tanski STP 4 - Kuopio ei valita
223. Raimo Vainionpää SSP 4 - Pori ei valita
223. Paavo Suominen SSP 4 - Tampere ei valita
223. Aarno Kaikko ITSP 4 - Lappeenranta ei valita
223. Kai Keskumäki ITSP 4 - Frederiksberg, Tansk ei valita
223. Jyrki Vaskela ITSP 4 - Vantaa ei valita
223. Jonathan Widell ITSP 4 - Québec, Kanada ei valita
223. Aili Savolainen ITSP 4 - Helsinki ei valita
231. Raimo Ruttonen STP 3 5 Joensuu ei valita
231. Jouni Koivisto SSP 3 - Espoo ei valita
231. Pekka Padatsu SSP 3 - Fuengirola, Espanja ei valita
231. Teuvo Hämäläinen ITSP 3 - Sodankylä ei valita
231. Lea Launokari ITSP 3 - Kirkkonummi ei valita
231. Aune Mänttäri ITSP 3 - Hamina ei valita
237. Paavo Närvänen SSP 2 - Pirkkala ei valita
237. Kauko Kujansuu SSP 2 - Tornio ei valita
237. Simo Jansson ITSP 2 - Ristiina ei valita
240. Juha Viitanen SSP 1 - Helsinki ei valita
241. Heikki Silván SSP 0 - Espoo ei valita




Yleisradio Oy,

Radiokatu 5,
00024
Yleisradio,

puh. (09) 14801

Hallinto-oikeus kumosi Telakkarannan kaavan

Perjantaina 5. kesäkuuta 2009

TURUN HALLINTO-OIKEUS        PÄÄTÖS        09/0185/1
PL 32, Sairashuoneenkatu 2-4        Antopäivä
20101  Turku
Puhelin 010 36 42400, Faksi 010 36 42414        5.6.2009        01400/08/4103
Sähköposti turku.hao@oikeus.fi                01418/08/4103
        01436/08/4103

ASIA        Valitus asemakaavasta

VALITTAJAT        Vasemmistoliiton Turun kunnallisjärjestö ry, Turku

                Turun kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry, Turku

                Museovirasto

PÄÄTÖS JOSTA VALITETAAN

                Viranomainen:  Turun kaupunginvaltuusto        
               
                Päivämäärä:  16.6.2008

                Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Telakkarannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Asemakaava koskee 5. kaupunginosan vesialuetta. Asemakaavan muutos koskee 5. kaupunginosan korttelin 4 tontteja 18, 56, 59 ja 60 sekä katu-, virkistys-, muinaismuisto- ja vesialuetta sekä 42. kaupunginosan  (Korppolaismäki) katu- ja virkistysaluetta.

                Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat 5. kaupunginosan korttelit 4 (osa), 39 (osa), 46, 47, 49 ja 50 sekä katu-, tori-, virkistys- ja vesialueita sekä 42. kaupunginosan (Korppolaismäki) katualuetta.

VALITUS                Vasemmistoliiton Turun kunnallisjärjestö ry:n valitus
                Valtuuston päätös on kumottava sulkutelakan laiturialueelle osoitetun pientalokorttelin (A-1) osalta. Alue tulee säilyttää kaupunkilaisten käytössä ja sinne voidaan osoittaa korkeintaan vähäisessä määrin vain virkistyskäyttöä palvelevaa rakentamista.

                Päätös ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteita ja sisältövaatimuksia. Arvojen selvittäminen varsinkin kulttuuriperinnön osalta on lähes täysin sivuutettu. Samoin on sivuutettu Turun oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa korostetaan muutosten tekemistä kulttuurihistoriallisesti ja kaupunki- kuvallisesti arvokkaassa Aurajoen rantamaisemassa niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella. Aurajokisuu on myös valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua kulttuuri- ja kansallismaisemaa. Sulkutelakka-altaan rakentaminen muuttaa liian radikaalisti Aurajoen laiturimaiseman historiallista arvoa, kuten Museovirastokin on esittänyt. A-1- kortteli on jätettävä rakentamatta myös sillä perusteella, että satama on aikeissa keskittää risteilyalustoimintaa kysymyksessä olevan korttelin kohdalle Aurajokeen, Turun linnan edustalle. Asutuksen tuominen melualueelle vaarantaa sataman kehittymisen, vaikka satama on maakunta- ja yleiskaavassa osoitettu nykyiselle paikalleen.

                Turun Kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry:n valitus
                Valtuuston päätös on kumottava. Alueella on järjestettävä katselmus.

                Kaavan ympäristövaikutuksista ei ole tehty ympäristövaikutusten arviointia. Kaava on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen sekä Turun yleiskaava 2020:n vastainen. Kaavan laadinnassa ei ole huomioitu Turun maakuntamuseon eikä Museoviraston lausuntoja eikä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.

                Aurajokilaakso on valtakunnallisesti merkittävää ympäristöä ja kansallismaisemaa. Myös yleiskaavassa alue on merkitty arvokkaaksi alueeksi. Tällaista aluetta kaavoitettaessa on laadittava ympäristövaikutusten arviointi.

                Kaavan alueella on erityisiä arvoja, joita on tarkasteltu muun ohella Turun kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvityksessä (2007). Telakkarannan alue on keskeinen osa kysymyksessä olevaa kansallista kaupunkipuisto- aluetta. Selvityksen mukaan Linnanaukon maisema, jota Turun linna ja tämän historiallinen ja maisemakuvauksellinen pari Korppolaismäki hallitsevat, on Suomen maisemakuvauksen tärkeimpiä tunnuskuvia. Korppolaismäki on jyrkkäpiirteinen kallio, jolta avautuu merkittäviä näkymiä Aurajokisuulle ja lähisaaristoon. Meritse tultaessa Korppolaismäki ja linna tervehtivät saapujaa muodostaen kaupungin portin. Mäki on kulttuurihistorialliselta kannalta merkittävää aluetta. Siitä muistuttavat 1500-, 1700-ja 1900- luvuilta peräisin olevat vallitukset, linnoitteet, tykkipatterit ja ruttohautausmaat. Jäljellä olevat telakkarakenteet muistuttavat alueen lähes kolmensadan vuoden pituisesta laivanrakennusperinteestä.

                Kaavan toteutumisen myötä yhteys Korppolaismäen ja Turun linnan väliltä katoaa kerrostalojen peittoon ja telakkarakenteiden jäänteet katoavat. Rivitalot muuttavat rannan luonteen yksityiskäyttöön eikä telakkatoiminnasta jää muistuttamaan mitään.
               
                Turun yleiskaavassa 2020 telakkarannan alue on kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti arvokas alueen osa. Kaavan toteutuessa alueen maisemallinen luonne muuttuu ja sen kulttuuri- historiallinen arvo katoaa. Alueen merkitystä, historiaa ja tulevaa käyttöä ei ole riittävästi selvitetty ennen kaavan hyväksymistä. Selvitysten riittämättömyys koskee erityisesti maisemallisten vaikutusten arviointia. Erityisiä arvoja ei ole riittävästi dokumentoitu ennen kaavan hyväksymistä. Kaavan laadinnassa ei ole tutkittu vaihtoehtoja, jotka olisivat sopusoinnussa Turun yleiskaavan 2020 kanssa, eikä otettu riittävästi huomioon tehtyjä muistutuksia.

                Kaavan laadinnassa ei ole riittävästi otettu huomioon Turun maakuntamuseon ja Museoviraston lausuntoja, joissa on muun ohella vaadittu A-1-korttelialueen poistamista, kerrostalojen madaltamista Turun linnan ja Korppolaismäen välisen näköyhteyden turvaamiseksi ja Maununtyttärenpuiston maisemalouhinnan kieltämistä. Myöskään valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sisältyviä kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä virkistystä koskevia erityistavoitteita ei ole otettu huomioon.

                Jokirannassa on satamatoimintoja, jotka aiheuttavat melua. Sataman laajentuminen voi vaarantua asuntorakentamisen myötä. Melun vaikutuksia kaava-alueen asuintaloihin ei ole riittävästi selvitetty.

                Kaavan maisemallista vaikutusta ei ole riittävästi arvioitu suhteessa vastarannan asuinkortteleihin eikä Turun linnaan nähden. Kaava-alueelle suunnitellut kerrostalot ovat huomattavan korkeita ja peittävät Korppolaismäen mäen sekä sen ja Turun linnan välisen näköyhteyden. Kaava on myös tehokkaampi kuin lähistöllä olevat maisemallisesti yhtä merkittävät alueet.

                Kaavassa osoitettu A-1-kortteli merkitsee maisemallisesti arvokkaimman alueen poistumista julkisesta käytöstä. Aluetta tarvittaisiin julkisena tilana virkistyskäyttöön, sillä tähän tarkoitukseen varattua aluetta on kaavassa liian vähän.

               
                Museoviraston valitus        
                Valtuuston päätös on kumottava sulkutelakan alueelle osoitetun asuinrakennusten korttelialueen (A-1) osalta. Asemakaava ei tältä osin täytä maankäyttö- ja rakennuslain alueiden käytön ja rakentamisen ohjauksen tavoitteita eikä  asemakaavan sisältövaatimuksia.

                Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen mukaisena kaikkia kaavatasoja koskevana erityistavoitteena on, että alueidenkäytössä varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilyminen, että viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina ja että alueidenkäytön on valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen.

                Turun kaupunkiseudun  maakuntakaavassa on ympäristöministeriön valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi nimeämää Aurajokilaakson maisema-aluetta jatkettu Aurajoen suulle ja se on merkitty nimellä “Aurajoen kulttuurimaisema” aluemerkinnällä “Kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeä alue. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet.” Suunnittelumääräyksinä on mm. että suunnitelmien ja toimenpiteiden tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä.

                Turun yleiskaavassa 2020 on Aurajoen rannan alue osoitettu kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonarvoiltaan arvokkaaksi alueen osaksi. Alueella tapahtuvat muutokset tulee yleiskaavan mukaan tehdä niin, ettei alueen ominaispiirteitä turmella.

                Telakkarannan asemakaavan kulttuuriympäristöön (rakennusperintö, maisema) liittyvät tavoitteet perustuvat Museovirastossa työn alla olevaan, valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen tarkistettuun luetteloon, jonka Turun kaupunki on osaltaan hyväksynyt lausunnossaan 17.6.2008. Aurajokisuun satama-, telakka- ja teollisuusalueen maankäytön muutoksessa on alueen teollinen perinne ja ilme, telakkatoiminnan fyysiset rakenteet ja rakennukset välitettävä ymmärrettäväksi osaksi uutta ympäristöä. Alue on suunniteltava siten, että se on sisällytettävissä suunnitteilla olevan kansallisen kaupunkipuiston rajauksiin. Jokisuu, linnaa vastapäätä oleva Telakkarannan alue, on Aurajoen kulttuurimaisemaa ajatellen avainasemassa.

                Toinen valtakunnallisesti merkittävä kohde, jota muutokset Aurajokisuun
                satama- ja telakka-alueella koskevat, on Turun linna. Linna on muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös ja yksi merkittävimmistä kulttuurihistoriallista kohteista maassamme. Turun linnan ja Korppolaismäen muodostaman puolustushistoriallisesti erittäin merkittävän näköyhteyden sekä Turun linnasta avautuvan kaupunkimaiseman historiallisen luonteen säilymistä ei saa vaarantaa.

                Kaava ei ota riittävästi huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita
                satama- ja telakka-alueen ominaispiirteiden säilyttämisestä eikä riittävässä määrin säilytä Aurajokisuun kulttuurimaisemaa. Erityisesti on kyse telakka-altaan reunalle kaavaillusta rivitalosta, joka turmelee maisemayhteyden Korppolaismäen ja Turun linnan välillä. Vuonna 1937 rakennettu sulkutelakka-allas on valtakunnallisesti merkittävän alueen näkyvintä, Aurajokeen rajautuvaa osaa. Se on sijaintinsa vuoksi jokimaiseman ja Turun linnalta avautuvan kaupunkimaiseman herkintä aluetta. Turun linnalta avautuvien näkymien kannalta rakentamisella on ratkaisevasti maiseman luonnetta turmeleva vaikutus. Sulkutelakka-altaalle rakentaminen muuttaa merkittävästi Aurajoen laiturimaiseman ominaisluonnetta ja ilmettä.

ASIAN KÄSITTELY JA SELVITTÄMINEN

                Turun kaupunginhallitus on antamassaan lausunnossa muun ohella todennut, että Aurajokisuun kansallismaisemassa nimenomaan telakka-alueen nosturit ovat maisemassa olennaisinta. Asemakaava turvaa näiden säilymisen ja riittävässä määrin myös muut telakkatoimintaan liittyvät kulttuurihistorialliset arvot. Sulkutelakan alueella oleva Viimeinen ropo -niminen katu muutettiin katualueesta sellaiseksi katualueen osaksi, joka voi toimia laiturina. Näin alueen laiturimainen luonne säilyy. Sulkutelakan kohdalta Eerik Pommerilaisen rannalta vähennettiin kerrostalojen määrää viidestä neljään ja rakennukset sijoitettiin maastoon niin, että niiden väliin jää selvää etäisyyttä. Näin varmistettiin merkittävän maisemayhteyden säilyminen Turun linnan ja Korppolaismäen välillä.

                Valittajat ovat antaneet vastaselitykset. Vasemmistoliiton Turun kunnallisjärjestö ry on vastaselityksessään vaatinut katselmuksen järjestämistä.

                Turun kaupunki on toimittanut hallinto-oikeudelle aiemmin toimitetuista asiakirjoista puuttunutta kaavan valmisteluaineistoa kuten Aurajokisuun suunnittelukilpailun arvostelupöytäkirjan ja kilpailuehdotukset,
                cd-rom -tallenteen suunnittelualueen pienoismallista sekä animaation pienoismallista. Saatekirjeen mukaan materiaali ei vastaa lopullista asemakaavaa.

                Hallinto-oikeus on 27.2.2009 toimittanut asemakaava-alueella ja sen ympäristössä katselmuksen.

                Turun kaupunki on toimittanut hallinto-oikeudelle lisäselvitystä, joka on lähetetty tiedoksi valittajille. Lisämateriaalia koskevassa apulaiskaupunginjohtajan allekirjoittamassa saatekirjelmässä todetaan, että kaupungilla ei ole mitään sitä vastaan, että hallinto-oikeus maankäyttö- ja rakennuslain 203 §:n mukaisesti täydentää asemakaavaa kerrostalon enimmäiskorkeusasemaa määrittävällä kaavamääräyksellä, mikäli hallinto-oikeus katsoo sen aiheelliseksi. Mahdollinen tarkentava kaavamääräys voisi olla: +27.500, rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema.

                Hallinto-oikeus on lähettänyt saamansa lisämateriaalin tiedoksi valittajille.

                Turun kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo Oy on toimittanut uuden vastaselityksen. Hallinto-oikeus on yhdistyksen siinä esittämän vaatimuksen johdosta vielä varannut yhdistykselle tilaisuuden täydentää vastaselitystään.

HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU

                Hallinto-oikeus kumoaa kaupunginvaltuuston päätöksen lukuunottamatta kortteleita 4 ja 39.

RATKAISUN PERUSTELUT

                Sovellettavat oikeusohjeet

                Maakuntakaava ja yleiskaava ovat ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

                Asemakaava on laadittava muun ohella siten, että rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.

                       
                Kaava-alueen kuvaus ja kaavamuutoksen tavoitteet
               
                Pinta-alaltaan noin 20 hehtaarin kokoinen suunnittelualue sijaitsee Aurajoen itärannalla jyrkkärinteisen Korppolaismäen laella ja sen kupeessa, Turun linnaa vastapäätä. Alue on Korppolaismäen päällä sijaitsevaa
                Maununtyttärenpuistoa ja Stålarminkatua lukuunottamatta pääosin entistä Wärtsilän telakka-aluetta. Laivarakennustoiminta alueella on alkanut jo 1500-luvulla. Telakkatoiminta alueella on päättynyt 1980-luvulla, mutta alueella on vielä jäljellä telakkatoiminnasta muistuttava, vuonna 1967 rakennettu laivanrakennusalusta (slipi) sekä vuosien 1934-1937 välisenä aikana kallioon louhittu sulkutelakka, jossa on muun muassa rakennettu Suomen laivaston sukellusveneitä. Laivanrakennusalustan kohdalla kallioleikkauksen päällä on ollut nosturirata, joka näkyy maisemassa betonirakenteena. Telakka-alueen maisemakuvassa hallitsevana näkyy vielä kolme noin 50 metriä korkeaa nosturia, joiden rakennussuojelulain mukaista suojelua koskeva asia on vireillä. Alueella on myös jäljellä telakkatoimintaan liittyneitä vajoja ja vähäisiä teollisuusrakennuksia. Wärtsilän entisen dieseltehtaan tiloissa toimii edelleen Konepaja Häkkinen Oy.  

                Maisemallisesti tarkasteltuna suunnittelualue on edellä mainittuja laivanrakennustoimintaan liittyneitä rakenteita ja Konepaja Häkkinen Oy:n teollisuusrakennusta lukuunottamatta pääasiassa rakentamaton. Enimmillään
                noin +35 metrin korkeuteen nouseva Korppolaismäki näkyy maisemassa hallitsevana jyrkkine kallioineen, louhittuine jyrkänteineen ja laen rehevine lehtipuustoineen. Meren suunnasta katsottuna Korppolaismäki muodostaa yhdessä Turun linnan kanssa ns. Linnanaukon maiseman. Joen yläjuoksulta, kaupungin keskustasta katsottaessa Korppolaismäki näkyy maisemassa selvästi jokivarteen rakennettujen kerrostalojen ja teollisuusrakennusten yli nousevana silhuettina. Kaavaselostuksen mukaan Korppolaismäen kallioalueella on huomattava maisemallinen merkitys. Alueen puustoon kuuluu muun ohella maisemassa näkyvällä paikalla oleva koillisrinteen lehtikuusimetsikkö.

                Kaava-alueen ulkopuolella, Aurajoen vastarannalla on muinaismuistolain suojaama Turun linna puistoineen sekä sataman liikennealuetta. Joen yläjuoksun suunnassa joen molemmin puolin on tiivisti rakennettua, pääasiassa enintään 5-kerroksista kerrostalorakentamista. Aurajoen suulle, Korppolaismäen niemen kärkeen Pitkäsalmen rantaan on ns. Etelärannan asemakaavan nojalla rakennettu kolme 8-kerroksista kerrostaloa. Kaava-alueen eteläpuolella on Maununtyttärenpuistoa ja Korppolaismäen pientaloalue.

                Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa käytöstä poistunut telakka-alue asuntoalueeksi. Kaavamuutoksen pohjaksi valittiin Aurajokisuun suunnittelukilpailun voittanut ehdotus “Valkamat”, jonka perusideana oli telakka-altaan ja laivarakennusalustan reunoille rakennettavat
                2 ½-kerroksiset pientalot ja Korppolaismäkeä vasten olevat 6-7 -kerroksiset pistetalot. Kaavaselostuksen mukaan asemakaavamuutoksella toteutuu erittäin merkittävä ja näkyvä maiseman ja maankäytön muutos. Asemakaavamuutoksen pohjana oleva arkkitehtoninen ratkaisu on valittu sen perusteella, että rakennusmassat muodostavat “läpinäkyvän” kerroksen Korppolaismäen maisemassa. Tavoitteena on tuottaa paitsi asuntoaluetta, myös julkista kaupunkitilaa ja maisemaa. Entisen laivanrakennusalustan rakenteita hyväksikäyttämällä ja nosturien siirtämisellä Kuningatar Margareetan laiturille on tavoitteena muodostaa alueen keskeinen julkinen tilasarja. Tärkeä toiminnallinen parannus Turun keskustan kannalta on alueen avautuminen yleiselle liikkumiselle Aurajoen rannan suunnassa, aina Korppolaismäen ympäri.  

                Suunnittelualueen kaavoitustilanne
                       
                Turun kaupunkiseudun 23.8.2004 vahvistetussa maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A), joka on osoitettu kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan suunnitelmien ja toimenpiteiden tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä. Alueen läpi on lisäksi osoitettu ulkoilureitti, jonka lopullinen sijainti tarkentuu yksityiskohtaisemmassa kaavassa.

                Turun yleiskaavassa 2020, joka on hyväksytty 29.5.2004, suunnittelualue on pääasiassa kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Se varataan pääasiassa kerrostalovaltaiselle asumiselle sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Alue on lisäksi merkitty kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonarvoiltaan arvokkaaksi alueen osaksi, jolla tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella. Konepaja Häkkinen Oy:n toimitilojen kohdalla alue on tuotanto- ja varastotoiminnan aluetta (T).

                Suunnittelualueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1936-2001. Niissä joen ranta-alue Turun linnaa vastapäätä ja Konepaja Häkkinen Oy:n kohdalla on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Korppolaismäen päälle on osoitettu Maununtyttärenpuisto-niminen puisto ja suojeltava lähivirkistysalue, jossa sijaitsee muinaismuistoja.

                Alueen kulttuurihistoriallista maisemaa koskevat selvitykset

                Valtioneuvoston vahvistamien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kulttuuriperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Tällainen inventointi on muun ohessa Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisu 16/1993 “Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt”, jossa Aurajokilaakson kulttuurimaisema on inventoitu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Aurajokilaakson kulttuurimaisema-alue ulottuu Turun kaupunkiin saakka, mutta Korppolaismäkeä tai telakka-aluetta ei ole erikseen mainittu alueen kohdekuvauksessa. Turun linna puistoineen on julkaisussa erikseen inventoitu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi.

                Museoviraston valmisteilla olevassa valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen tarkistusinventoinnissa on nimenomaisesti mainittu Aurajokisuun satama, telakka- ja teollisuusalue. Vielä vahvistamattoman kohdekuvauksen mukaan Aurajokisuun poikkeuksellisen pitkä satama- ja merenkulkuhistoria alkaa Turun linnan perustamisesta. Turun kaupunkikuvassa keskeisen Aurajokisuun teollisuusrakennusten, laitureiden, telakkanostureiden ja muiden satama-, telakka- ja teollisuusalueen toimintaan liittyneiden rakennusten ja rakennelmien kokonaisuus ilmentää merenkulun historiaa sekä Turun ja koko maan toisen maailmansodan jälkeistä laivanrakennusteollisuuden kasvua ja kukoistusta. Turun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kohdekuvauksen.

                Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoteen  liittyvässä ympäristöministeriön julkaisussa Kansallismaisemat, 1993, Aurajokilaakso on nimetty yhdeksi Suomen 27:stä kansallismaisemasta. Julkaisun mukaan kansallismaisemilla on voimakas symboliarvo ja niillä on yleisesti tunnustettu merkitys kansallisessa kulttuurissa, historiassa ja luontokuvassa. Oikeudellista merkitystä kansallismaisema-nimikkeellä ei ole.

                Korppolaismäki kuuluu suunnitteilla olevan Turun kansallisen kaupunkipuiston rajauksen sisälle. Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunnan 29.1.2008 hyväksymän Turun kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvityksen mukaan niin sanottu Linnanaukon maisema, jota Turun linna ja tämän historiallinen ja maisemallinen pari Korppolaismäki hallitsevat, on Suomen kansallisen maisemakuvauksen tärkeimpiä tunnuskuvia. Selvityksen mukaan Korppolaismäki on jyrkkäpiirteinen kallio, jolta avautuu merkittäviä näkymiä Aurajokisuulle ja lähisaaristoon. Mereltä tultaessa Korppolaismäki ja linna muodostavat kaupungin portin. Korppolaismäen viheralueet ovat tärkeä osa Aurajokea seurailevaa ekologista käytävää, sillä teollisuus- ja satamatoimintojen hallitsemassa jokisuussa viheralueet ovat muuten vähäisiä.

                Kaavaselostuksen liitteenä 4 olevassa luonnosvaiheen eri maankäyttö- vaihtoehtoja koskevassa kaaviossa Korppolaismäen laelle on osoitettu neljä kohtaa, joiden on todettu olevan merkittäviä näkymiä maisemassa.

                Kaavamuutoksen sisältö

                Välittömästi Turun linnaa vastapäätä sijaitsevan niin sanotun sulkutelakan joen puoleiselle reunalle on osoitettu asuinrakennusten korttelialue (A-1), kortteli 46, jolle saa rakentaa enintään 2-kerroksisia kytkettyjä pientaloja ja pienkerrostaloja. Kaavamääräyksen mukaan alueella saa merkittyä rakennusoikeutta ylittäen rakentaa auton säilytystilat, ulkovälinevarastot ja jätteitten keräilytilat. Korttelialueella saadaan suurimman sallitun kerrosluvun lisäksi ullakon tasolle rakentaa myös kattoterasseja ja vähäisiä huonetiloja. Nämä rakenteet eivät saa ulottua peittävänä rakennusalan pituussuunnassa huoneisto- tai rakennuskohtaisesti kiinni toisiinsa. Ulko-oleskelutilat on sijoitettava tai suojattava sataman melulta niin, että päivän ekvivalentti melutaso on alle 55 dBA. Kaupunginhallituksen antaman lausunnon mukaan rakennus on tarkoitus toteuttaa sillä tavalla ilman aukkoja, että se itsessään muodostaa melumuurin. Asuinrakennuksen rakennusalan ulkopuolelle jäävä osa sulkutelakka-altaan joen puoleisesta reunasta on osoitettu katualueen osaksi (lv) sekä alueeksi, joka on teollisuus- historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä (/s). Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee erityistä huomioita kiinnittää alueelle ominaisten rakenteiden ja rakennelmien säilymiseen sekä alueen luonteenomaisen ilmeen vaalimiseen. Alueen suunnitelmista on kuultava museoviranomaisia ja kaupunkikuvaneuvottelukuntaa.

                Turun linnalta katsottuna korttelin 46 taustalle on Aurajoen rantaviivan suuntaisesti osoitettu asuinkerrostalojen korttelialue (AK-1), kortteli 47, johon on osoitettu yhteensä yksitoista 7-kerroksisen kerrostalon rakennusalaa. Korttelialue sijoittuu pääosin Korppolaismäen kalliorinteeseen. Alueelle saa kaavamääräyksen mukaan rakentaa myös liiketiloja ensimmäisessä, kadun tasossa olevassa kerroksessa merkittyä rakennusoikeutta ylittäen. Kerrostalojen rakennusalat on osoitettu pääosin noin kahdenkymmenen metrin etäisyydelle toisistaan. Kaavamääräyksen mukaan parvekkeet ja niitä tukevat rakenteet sekä terassit saavat kuitenkin ylittää merkityn rakennusalan rajan.

                Kortteliin 47 sulkutelakan kohdalle osoitettujen neljän kerrostalon ja laivanrakennusalustan kohdalle osoitettujen kolmen kerrostalon rakennusalat on joen puolella osittain osoitettu uloke-merkinnällä (u) pihakaduksi merkityn alueen päälle. Kaavamääräyksen mukaan ulokkeen alla sallitaan sitä kantavat rakenteet. Ulokkeen alla olevan liikenneväylän vapaa korkeus on 4,3 metriä kadun pinnasta ja leveys 6 metriä. Rakennusalojen väliin ja rakennusten taakse on koko korttelialueen laajuisesti osoitettu piha-aluetta (pi/a), jolle saa rakentaa yhtenäisen pihakannen siten, että autopaikkoja sijoitetaan kannen alle ja kannen päällä oleva alueet istutetaan soveltuvin osin ja niiltä osoitetaan leikkiä ja oleskelua varten tarvittavat alueet.

                Joelta katsottuna korttelin 47 taustalla, Korppolaismäen päällä ja koillisrinteellä on Maununtyttärenpuisto, joka on osoitettu suojeltavaksi lähivirkistysalueeksi (VL-s). Puisto on korttelin 47 ja Korppolaismäen pientaloalueen välissä leveimmillään noin 100 metriä ja kapeimmillaan sulkutelakan kohdalla noin 30 metriä leveä. Kaavamääräyksen mukaan alueella on muinaismuistolain rauhoittamia historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alue on pyrittävä säilyttämään luonnontilaisena. Luonnon ja maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet sallitaan. Polkujen ja maanalaisten tilojen ilmanvaihtoaukkojen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä museoviranomaisten kanssa ja rakennettaessa on maakuntamuseolle annettava tilaisuus ennen maaperään kajoamista suorittaa arkeologinen tutkimus, josta on liitettävä selvitys rakennuslupahakemukseen. Puiston joen puoleiseen reunaan, korttelin 47 rajaa vasten on kahteen kohtaan osoitettu enimmillään noin kahdeksan metrin levyinen maisemoitava alueen osa (m-1). Alueella saadaan tehdä louhintaa porrastaen. Maisemaa muuttavien toimenpiteiden tulee perustua suunnitelmaan, joka hyväksytään yleisten alueitten suunnittelusta vastaavasta lautakunnassa. Alueen aitaamisesta puistossa vastaa rajoittuva kiinteistö. Myös puiston koillisreunaan, kaavassa osoitetun Unioninkadun varteen on osoitettu enimmillään noin 20 metrin levyinen maisemoitava alueen osa (m-1), jolla saa tehdä louhintaa porrastaen. Puiston alle on osoitettu maanalainen tila väestönsuojia varten (mav). Maanalaiseen tilaan saa sijoittaa myös pysäköintilaitoksia, huoltoliikenneväyliä sekä yhdyskuntateknisen huollon johtotiloja. Tilasta saadaan muodostaa LPA-korttelialue.
               
                Joen ja Konepaja Häkkinen Oy:n toimitilojen väliselle alueelle on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialue (AK-2), kortteli 49, jolle on osoitettu kahteen riviin rakennusalat viidelle 8-kerroksiselle ja kahdelle 7-kerroksiselle kerrostalolle. Lähemmäs rantaa osoitettujen 7-kerroksisten rakennusten julkisivujen ja vesikaton leikkauskohdan ylimmän kohdan vaihteluväliksi on määrätty +22.0 - +23.5, mikä vastaa naapuritontilla kaava-alueen ulkopuolella olevan vanhan teollisuusrakennuksen korkeusasemaa.

                Uudisrakentamiseen osoitettujen korttelialueiden yhteys katuverkostoon on osoitettu Stålarminkadulta uutta Unioninkatu-nimistä katua pitkin. Unioninkatu on Korppolaismäen koilliskulman kohdalla osoitettu maanalaisena katuna (ma-Unioninkatu). Maanalaisen osan kohdalla Maununtyttärenpuistossa on myös alueen osa, johon saa sijoittaa maanalaisiin tiloihin johtavan ajoluiskan tai väylän (ma-ajo). Avolouhoksena toteutettava osa alueesta on katettava ympäröivään maastoon liittyvällä katosrakenteella. Unioninkadun varteen Korppolaismäen rinteeseen on lisäksi osoitettu uudisrakentamista kortteliin 50, joka on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-3). Korttelialueelle saa rakentaa kaksi 4-kerroksista kerrostaloa.

                Kaavaselostuksen tilastolomakkeen mukaan asuinkerrostalojen kerrosala
                on yhteensä 43 171 kerrosneliömetriä ja korttelialueiden korttelitehokkuus
                on 1.5.

                Unioninkadun ja Stålarminkadun kulmaan on osoitettu Nokinenänpuistikko-niminen puisto sekä sen viereen olemassa olevan omakotitalon kohdalle asuin- ja liikerakennusten korttelialue (AL), kortteli 4. Konepaja Häkkinen Oy:n toimitilojen kohdalle on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1), kortteli 39.

                Korttelialueiden 47 ja 49 välissä ja edustalla on Kalmarinaukio-niminen katuaukio/tori. Korttelin 47 edustalle on joen rantaa mukaillen osoitettu Erik Pommerilaisen ranta -niminen pihakatu ja korttelin 49 edustalle Itäinen rantakatu -niminen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (pp). Molemmat kadut ja Kalmarinaukio on osoitettu teollisuushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi alueeksi (/s). Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee erityistä huomioita kiinnittää alueelle ominaisten rakenteiden ja rakennelmien säilymiseen sekä alueen luonteenomaisen ilmeen vaalimiseen. Alueen suunnitelmista on kuultava museoviranomaisia ja kaupunkikuvaneuvottelukuntaa. Kortteleiden 47 ja 49 edustalle, vanhan laivanrakennusalustan alueelle on osoitettu Kuningatar Margareetan laituri -niminen katualue. Laivanrakennusalusta on osittain osoitettu suojeltavaksi rakenteeksi tai alueen osaksi (sr) sekä katualueen osaksi, jolle saa sijoittaa satamatoimintojen vaatimia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita sekä pysäköintialueita liikennesuunnitelmassa erikseen osoitetulle alueelle (lv).

                Kaava-alueelle on osoitettu sijainniltaan ohjeellisena kolme kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja kaupunkikuvan kannalta rakennukseen maankäyttö- ja rakennuslain 113 §:n nojalla rinnastettavaa säilytettävää nosturia (sr), joille on osoitettu sijoituspaikat Kuningatar Margareetan laiturilla ja Itälaiturilla (sr-l).

               

                Hallinto-oikeuden johtopäätökset

                Kysymyksessä oleva kaava-alue on laajin yhtenäinen vielä pääasiassa rakentamaton alue Aurajoen rannalla Turun ydinkeskustan ja meren välillä. Jyrkkäpiirteinen Korppolaismäki näkyy edelleen kaupunkikuvallisessa suurmaisemassa vehreänä ja rakentamattomana. Kaava-alueen sijainti Aurajokisuulla Turun linnaa vastapäätä korostaa alueen maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta erityislaatua. Kaava-alueen ranta-alueilla on myös vuosisataisesta laivanrakennusteollisuudesta muistuttavia telakkarakenteita.

                Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaava ja yleiskaava ovat ohjeena asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa. Kaava-alueella voimassa oleva yleiskaava mahdollistaa rivi- ja kerrostalojen rakentamisen alueelle, mutta edellyttää samalla, että alueen ominaispiirteitä ei turmella. Myös maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan suunnitelmien ja toimenpiteiden tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä.

                Yleispiirteisistä kaavoista ei suoraan tarkemmin ilmene, mitä alueen ominaispiirteillä tarkoitetaan. Kaava-aluetta koskevista edellä selostetuista selvityksistä kuitenkin ilmenee, että kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti keskeisellä paikalla Aurajokisuulla näkyvä, vastapäisen Turun linnan kanssa puolustushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävän parin muodostava Korppolaismäki sekä alueella vuosisatoja harjoitetusta laivanrakennustoiminnasta muistuttavat telakkarakenteet muodostavat yhdessä ne alueen ominaispiireet, joita yleispiirteisissä kaavoissa on tarkoitettu vaalia. Kaava-alueen erityinen sijainti ja ainutlaatuisuus sekä yleiskaavan jossain määrin vaikeasti yhteensovitettavat kaavamääräykset edellyttävät, että kaavan vaikutukset maisemaan ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin selvitetään ja arvioidaan erityisen tarkasti.

                Aivan Turun linnaa vastapäätä sijaitseva sulkutelakka on Suomessa ainutlaatuinen sekä keskeinen ja näkyvä historiallinen jäänne alueella harjoitetusta telakkatoiminnasta. Sulkutelakka-altaan joen puoleiselle reunalle kortteliin 46 on osoitettu kaksikerroksisten asuinrakennusten korttelialue, joka on melunsuojelua koskevan kaavamääräyksen vuoksi rakennettava muurimaiseksi. Sulkutelakka-aluetta koskeva suojelumääräys käsittää ainoastaan asuinrakentamiselta vapaaksi jäävän kapean katualueen osan, jolle on rakennettava asuntoihin johtava kulkuyhteys. Tämä kortteliin 46 osoitettu rakentaminen hämärtää näin ollen sulkutelakan alkuperäisen käyttötarkoituksen ja hävittää sen kulttuurihistoriallisen arvon. Lisäksi rakentaminen turmelee Aurajokisuun maiseman.

                Kortteliin 47 on kaavassa osoitettu yhteensä yhdentoista 7-kerroksisen kerrostalon rakennusalat noin 550 metrin pituiselle joen ranta-alueelle Turun linnaa vastapäätä. Näiden kerrostalojen ylintä harjakorkeutta ei ole kaavassa määrätty. Kerrostalojen korkeusasema on yksi keskeisimmistä seikoista arvioitaessa kaavan vaikutusta alueen ominaispiirteiden säilymisessä. Näin ollen kaupungin lisäselvityksessään tekemä ehdotus siitä, että hallinto-oikeus jälkikäteen täydentäisi kaavaa kerrostalojen enimmäiskorkeusasemaa koskevalla määräyksellä (+27.500 rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema) ei ole sellainen maankäyttö- ja rakennuslain 203 §:n mukainen oikaisunluonteinen korjaus tai vähäinen tarkistus, jota laissa tarkoitetaan.

                Korppolaismäki on matalimmillaan sulkutelakan kohdalla, nousten enimmillään noin +21 metrin korkeuteen. Näin ollen on selvää, että ainakin sulkutelakan kohdalla, aivan linnaa vastapäätä, korttelin 47 talojen harjat nousevat niiden taustalla olevan mäen yläpuolelle. Joen yläjuoksun suuntaan mentäessä mäen korkeus kasvaa siten, että se on enimmillään noin +35 metriä. Tähän nähden on mahdollista, että 7-kerroksinen kerrostalo ei ylitä mäen suurinta lakikorkeutta. Kaavassa osoitetuista rakennusaloista osa ulottuu kuitenkin rannassa kulkevan pihakadun päälle, jolloin rakennusten laiturin tasossa olevan kerroksen korkeus on tavanomaista huomattavasti korkeampi. Lisäksi rakennusalojen sijoittumisesta osittain louhittavaan rinteeseen seuraa, että joissakin rakennuksissa laiturin tasossa oleva kerros voi olla tulkittavissa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetuksi kellarikerrokseksi, jolloin sen lisäksi voidaan rakentaa kaavan sallimat seitsemän kerrosta. Kun rakennusten ylintä harjakorkeutta ei ole määrätty, rakennusten korkeuden vaikutusta maisemaan ei ole mahdollista yksiselitteisesti arvioida.    

                Pelkästään talojen korkeus ei kuitenkaan ole ratkaiseva arvioitaessa Korppolaismäen säilymistä osana Aurajokisuun kulttuurimaisemaa, vaan sitä on tarkasteltava yhdessä talojen määrän ja sijoittumisen sekä siitä aiheutuvien maisemaa muuttavien louhintojen kanssa. Rakennusalat korttelissa 47 sijoittuvat pääosin vain noin 20 metrin etäisyydelle toisistaan. Lisäksi kaavamääräys, joka sallii parvekkeiden ja niitä tukevien rakenteiden ja terassien rakentamisen merkityn rakennusalan rajan ylittäen, pienentää kerrostalojen etäisyyttä toisistaan ja lisää niiden massiivisuutta. Kerrostalojen rakennusalat ovat lähimmillään vain noin 10 metrin etäisyydellä rannasta. Rannan ja Korppolaismäen kallioseinämän välisen alueen kapeuden vuoksi rakentaminen edellyttää enimmillään koko korttelialueen käsittävää louhimista kerrostalojen ja pihakansien tieltä. Lisäksi Maununtyttärenpuiston alueelle on osoitettu kerrostalojen rakentamista palvelevaa maisemalouhintaa, jonka seurauksena puistoalue tosiasiassa kapenee sulkutelakan kohdalla vähimmillään vain noin 25 metrin levyiseksi. Maununtyttärenpuistoon on korttelin 47 uudisrakentamista palvelevien maisemalouhintojen lisäksi osoitettu laajamittaista maisemalouhintaa Unioninkadun suuntaisesti alueelle, jonka on kaavan perustana olevassa maisemaselvityksessä todettu muodostavan merkittävän näkymän maisemassa ja jolla kasvaa kaavaselostuksessa mainittu lehtikuusimetsikkö.

                Hallinto-oikeus katsoo, että kaavassa osoitetut nostureita ja laivanrakennusalustaa koskevat suojelumääräykset turvaavat sinänsä näiden kulttuurihistoriallisesti merkittävien laivanrakennusteollisuudesta muistuttavien jäänteiden säilymistä alueella. Mainitut suojelumääräykset eivät kuitenkaan yksinään turvaa alueen ominaispiirteiden säilymistä. Asuinrakentamisen osoittaminen sulkutelakan alueelle korttelissa 46, massiivisen ja tiiviin, suurimittaisia louhintoja edellyttävän uudisrakentamisen osoittaminen kortteliin 47 sekä maisemalouhintojen osoittaminen maisemallisesti merkittäviin osiin Maununtyttärenpuistoon merkitsevät edellä mainituin tavoin niin suuria ja peruuttamattomia muutoksia sekä maisemassa että kulttuurihistoriallisessa ympäristössä, että Korppolaismäen merkitys maisemassa häviää ja alueen ominaispiirteet katoavat. Yleiskaava ja maakuntakaava eivät siten näiltä osin ole olleet riittävästi ohjeena asemakaavaa muutettaessa. Kaavamuutos ei näiltä osin täytä myöskään asemakaavan sisältövaatimusta rakennetun ympäristön vaalimisesta ja siihen liittyvien erityisten arvojen säilyttämisestä.

                Kaupunginvaltuuston päätös on korttelien 46 ja 47 sekä Maununtyttärenpuiston osalta lain vastainen ja se on kumottava.

                Muun ohessa liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen johdosta Unioninkatu, korttelit 49 ja 50 sekä kaava-alueen muut kadut ja yleiset alueet muodostavat yhdessä kortteleiden 46 ja 47 sekä Maununtyttärenpuiston kanssa yhden yhtenäisen suunnittelukokonaisuuden. Kun lisäksi otetaan huomioon alueella voimassa olevien kaavojen sisältö, ei voida riittävällä varmuudella selvittää sitä, täyttääkö kaava enää näiltä osin asemakaavan sisältövaatimukset. Kaupunginvaltuuston päätös on näin ollen kumottava myös näiltä osin. Sen sijaan kaupunginvaltuuston päätös kortteleiden 39 ja 4 osalta, joiden pääasiallista käyttötarkoitusta ei asemakaavamuutoksella ole muutettu ja joiden kulkuyhteys ei ole riippuvainen Unioninkadusta, voidaan jättää voimaan.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

                Maankäyttö- ja rakennuslaki 32 § 1 mom, 42 §:n 1 mom, 54 § 1, 2 ja 3 mom, 57 § 2 mom ja 188 § 1 mom
                Kuntalaki 90 §
                       

       

MUUTOKSENHAKU        Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä lukien.

                Muilla kuin kunnalla ei maankäyttö- ja rakennuslain 191 §:n 4 momentin mukaan kuitenkaan ole oikeutta hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeuden päätökseen siltä osin kuin kaavan hyväksymistä koskeva päätös on kumottu.

                Valitusosoitus on liitteenä (Kaa).

               

                Esittelijä                        Veronica Storträsk

                Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Ritva Isomoisio, Hannamaija Falck ja Tiina Saari.

JAKELU        Päätös         Vasemmistoliiton Turun kunnallisjärjestö ry
Hakakatu 12
20540 TURKU

               

                Turun Kulttuuriympäristöyhdistys Puu & Talo ry / Matti Kapanen
                Raadinkatu 1 C 102
                20750 TURKU

               
                Museovirasto

        Jäljennös          Turun kaupunginhallitus

       
        Tiedoksi tilastollista seurantaa varten

                Lounais-Suomen ympäristökeskus
                Ympäristöministeriö / Pirkko Keränen

***

PUOLUSTA KUNTAPALVELUJA!

Tiistaina 2. kesäkuuta 2009

 images.jpeg

POLIISI PAHOINPITELI TOIMITTAJAA!
Kuntapalveluja puolustavassa mielenosoituksessa Turun kaupungintalon puistossa oli kolmisensataa ihmistä. Kesken kaiken paikalle rynnistivät poliisit, jotka väittivät ettei äänestyspaikalla saa osoittaa mieltä. Kuitenkin poliisilla oli asia tiedossaan heidän myöntäessään luvan mielenilmaukselle.
Ratkaisuksi löytyi rulla sinistä teippiä jolla poliisi eristi ihmiset valtuutetuista.Asettaessaan estettä puuhakas poliisi TYÖNSI OLKAPÄÄSTÄ kansalaistoimittajan valtuutettujen puolelle! Fyysiset vauriot jäivät vähäisiksi, mutta henkisten määrää voi vain arvioida!

Hyvähenkinen laulava mielenosoitus jatkui kuitenkin ja mielenosoittajat keräsivät pisteet kotiin. Leikkauksiaan puolustelevat poliitikot eivät saaneet kansaa vakuuttuneeksi siitä että virkamiesten palkankorotukset ja ammattilaisurheilun tukeminen- puhumattakaan erilaisista konsulttipalveluista- edellyttävät peruspalvelujen vaarantamista kaikkein eniten niitä tarvitsevilta.
Seuraavat spektaakkelt 8.6 klo 15.30 kaupunginhallituksen edessä yliopistonkatu 27 ja 15.6 klo 17 Kauppatorilla ja marssien kaupungintalon eteen. Hyvällä tuurilla mahdut vielä mukaan.

Ensimmäisessä mielenosoituksissa näkyivät ainakin Tehy, Superi, OAJ, JHL, Talentia, omaiset, ProKirjasto, asukasyhdistys ja tietenkin PUOLUSTA KUNTAPALVELUJA!-

kansalaisliike.