Terveys

Seuraavassa on lainauksia Työn ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n sivuilta koskien pitkäaikaistyöttömien terveyspalveluja. Kuten huomataan, on asiasta tehty suunnitelmia. Niiden rahioitus vain on jäänyt byrokratian rattaisiin ja nyt laman aikana on pelättävissä, että terveyspalvelut kuitataan osana kunnan perusterveydenhuoltoa, eikälisäresursseja ole tulossa. Näinhän on tehty tähänkin asti.

Turun tilanne on huolestuttava. Ainakaan minä en ole ollut minkään terveyspalvelun kohteena enkä tiedä ketään muutakaan joka olisi. TYP ( Työvoiman palvelukeskus) on asia erikseen, mutta käsittääkseni se on ajettu alas?

Oma ongelmakenttänsä ovat sitten nuo palkkatukityöllistetyt, ainakin ne jotka eivät ole kuntouttavan työtoiminnan piirissä. Ei ole paljoakaan aikaa siitä kun eräs palkkatukilainen määrättiin terveyskeskuslääkärin toimesta kuumeisena töihin. On huolestuttavaa jos terveyspalvelut työttömien osalta muuttuvat tällä tavalla “kannustaviksi”. Tämä voi olla myös yleisvaarallista asenteena kun ajattelemme mahdollisia pandemioita.

Asioille olisi siis tehtävä jotakin. Tuo Vammalan unelma vuodesta 2015 voisi hyvin olla tavoitteena- ainakin lähtökohtana? Kursivoitu teksti alimpana.

Linkki internet-kyselyyn lähetettiin sosiaali- ja terveysministeriön kuntakirjeen 4/2008 (Pitkäaikaistyöttömien
terveyden ja työkyvyn edistäminen) liitteenä huhtikuussa 2008 kaikkiin Suomen kuntiin1. Kysely pyydettiin
toimittamaan työttömien terveydenhuollosta vastaavalle toimielimelle tai viranhaltijalle. Toukokuussa kuntia
vielä muistutettiin vastaamaan kyselyyn.
Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin suunnatun valtionosuuden lisäyksen käyttöä pitkäaikaistyöttömien
terveystarkastuksiin on mahdotonta erottaa kuntien muista sosiaali- ja terveydenhuollon menoista, joten kun-
nilta kysyttiin heidän tietoisuuttaan ko. lisäyksestä, arviota toimenpiteiden volyymeistä ja kustannuksista sekä
arviota valtionosuusmäärärahan lisäyksen merkityksestä toiminnan tukemisessa.
Kyselyssä kuntia pyydettiin myös kertomaan pitkäaikaistyöttömien terveyspalvelujen kehittämiseksi vuosina
2006 – 2007 toteutetuista toimenpiteistä sekä mahdollisista suunnitelmista toimenpiteiksi vuosille 2008 –
2009. Valtakunnallista kehittämishanketta ajatellen kysyttiin myös kuntien näkemyksiä työttömien terveyspal-
velujen edelleen kehittämiseksi.

Vajaassa 70 % kuntia on vastaajan mukaan tehty toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien terveyspalvelujen kehit-
tämiseksi vuosina 2006 - 2007. Neljäsosassa kuntia ei ole kehitetty työttömien terveyspalveluja ja 6 % vastaa-
jista ei tiedä asiasta. Toimenpiteitä tehneistä kunnista yli puolet (56 %) on toiminut asiassa molempina vuosi-
na, reilu kolmannes (36 %) vain vuonna 2007 ja 8 % vain vuonna 2006. Tarkemman erittelyn mukaan toimenpi-
teitä on tehty noin 150 kunnassa. Vuosille 2008 - 2009 toimenpiteitä suunnittelee vastaajien mukaan 56 %
kunnista tai kuntayhtymistä. Tämä tarkoittaa noin 120 kuntaa. 38 % vastanneista kunnista ei ole suunniteltu
toimenpiteitä ja 6 % vastaajista ei tiedä onko toimenpiteitä suunniteltu.
Työttömien terveystarkastusten ja -palvelujen kehittäminen näyttää painottuvan tiettyihin kuntiin ja kuntayh-
tymiin (kuvio 8): niissä kunnissa, joissa toimenpiteitä on jo tehty, liki 70 % suunnitellaan toimintaa jatkettavan.
Vastaavasti niissä kunnissa, joissa toimenpiteitä ei ole tehty, vajaa 70 % arvelee, ettei palveluja tulla kehittelemään lähivuosinakaan. Niistä vastaajista, jotka eivät tiedä onko palveluja kehitelty, reilu puolet arvelee, ettei työttömien terveyspalveluja olla kehittelemässä kunnassa lähivuosina ja vajaa neljännes ei osaa arvioida asiaa.

Hieman yllättävä havainto on, että työttömien terveyspalvelujen kehittäminen on kyselyn mukaan pienessä
laskussa; toimenpiteitä vuosille 2008 - 2009 on suunnitellut 13 % vähemmän kuntia tai kuntayhtymiä kuin ai-
emmin on toimenpiteitä toteuttanut. Erityisen kiinnostavaa on, miksi jotkut toimenpiteitä toteuttaneista kun-
nista aikovat lopettaa toiminnan? Avovastausten perusteella on löydettävissä joitakin perusteluja. Muutamissa
kunnissa on haettu hankerahaa toiminnan jatkamiseksi eikä sitä ole saatu. Joissakin kunnissa toiminnan lopet-
tamista perustellaan henkilöstöresurssien vähäisyydellä tai pulmana on, ettei potentiaalisista asiakkaista saada
tietoa työvoimahallinnosta. Muutamassa kunnassa työttömien terveystarkastuksia tullaan toteuttamaan jat-
kossa tarpeen mukaan osana perusterveydenhuollon normaalitoimintaa ilman erillistä panostusta. Nähtävissä
on siten tarvetta toiminnan resurssoinnin ja ohjauskäytäntöjen selkeyttämiseen myös valtakunnallisella tasol-
la.
Yli 100 kyselyyn vastanneista kertoi kehittämisnäkymistä ja -toiveista työttömien terveyspalveluihin liittyen.
Useimmiten vastauksissa esille noussut teema on rahoitus; vastaajat toivovat kunnan perusterveydenhuollolle
pysyvää, korvamerkittyä, kohdennettua rahoitusta työttömien terveystarkastusten ja -palvelujen toteuttami-
seen. Taustalla on toive henkilöstöresurssien lisäämisestä; monet vastaajat kokevat, että toiminnan toteutta-
minen nykyisillä, usein liian vähäisillä, lääkäri- ja hoitajamäärillä ei ole mahdollista.
Työttömien terveystarkastukset nähdään kuitenkin ensisijaisesti perusterveydenhuollon tehtävänä, muutamis-
sa vastauksissa tuodaan esille työterveyshuollon ja työvoimahallinnon vastuuta kohderyhmästä. Monet vas-
taajista korostavat moniammatillisen yhteistyön merkitystä työttömien terveystarkastuksissa ja -palveluissa.
Perusterveydenhuollossa tulisi tiivistää yhteistyötä sosiaalitoimen ja työvoimahallinnon kanssa, myös työter-
veyshuollon ja kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän tulisi olla mukana verkostossa. Joillakin paikkakunnilla
pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset on keskitetty työvoiman palvelukeskuksiin, joissakin kaivataan sa-
mantyyppistä palvelumallia peruspalveluihin. Muutamilla paikkakunnilla työttömien terveystarkastukset on
linkitetty osaksi sosiaalitoimen työllistämistoimintaa. Esille nousee myös kysymys työttömien työterveyshuol-
losta välityömarkkinapaikoissa (esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa, työelämävalmennuksessa tai työ-
harjoittelussa).
Monet vastaajista kokevat, että kuntien tulee saada lisää ohjeistusta työttömien terveystarkastusten ja -
palvelujen järjestämisessä. Toivomuksia esitetään valtakunnallisesta suosituksesta, jossa kerrotaan millainen
toimintamalli tulee luoda kunnan ja työvoimahallinnon välille terveystarkastusten toteuttamiseen. Suosituk-
sessa tulee hahmottaa toiminnan kohderyhmää, terveystarkastusten tiheyttä ja toteutustapaa. Lääkärien ja
hoitajien tulee myös saada lisätietoa ja koulutusta aiheesta, mm. kuntoutus- ja työllistämispalveluihin ohjaa-
misesta ja syrjäytymisen problematiikasta. Tiedotusta tematiikasta ja kehitellyistä toimintamalleista kaivataan
myös lisää.
Käytännön kokemusten kautta pulmallisina näyttäytyvät asiakkaiden tavoittaminen ja motivointi. Perustervey-
denhuollossa ei voida kutsua kohderyhmän asiakkaita terveystarkastuksiin, ellei työvoimahallinnosta toimiteta
heille tietoja soveltuvista asiakkaista. Joissakin vastauksissa kerrottiin, että kutsutut asiakkaat eivät ole tulleet
heille varatuille ajoille tai eivät ole sitoutuneet jatkotoimenpiteisiin. Varhaisempi puuttuminen ja toiminnan
kohdistaminen myös lyhyemmän aikaa työttömänä olleisiin ja nuoriin tuodaan esille useissa vastauksissa.

Muutamissa vastauksissa korostetaan, että työttömillä on samat mahdollisuudet saada perusterveydenhuollon
palveluja kuin muillakin kunnan asukkailla eikä etenkään pienemmillä paikkakunnilla nähdä tarpeelliseksi ke-
hittää erillisiä palveluja juuri tälle kohderyhmälle.
7 Johtopäätökset
Useissa kunnissa on jo panostettu pitkäaikaistyöttömien terveyspalveluun. Miltei 70 % vastanneista kunnista ja
kuntayhtymistä ilmoittaa tehneensä toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten ja -palvelujen
kehittämiseksi. Osassa kuntia panostus ei ole ollut selkeästi pitkäaikaistyöttömille kohdistettua vaan toteutuu
samoin kuin muidenkin kunnan asukkaiden terveyspalvelu. Suurimassa osassa näitä kuntia ja kuntayhtymiä on
kuitenkin tietoisesti resurssoitu ja toteutettu pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia. Myös yhteistyön ke-
hittämiseen perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja työvoimahallinnon välillä on paneuduttu. Työvoiman
palvelukeskus -toiminta on ollut yksi konkreettinen rakenne, jonka avulla kunta on voinut panostaa pitkäaikais-
työttömien palveluun myös terveydenhuollossa. Yhteistyötä on kehitetty myös osana peruspalveluita, kunnan
työllistämistoimintaan liittyen tai erillishankkeiden kautta. Moniammatillinen yhteistyö ja osaaminen ovat
osoittautuneet erittäin tärkeäksi.
Yli puolet vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä suunnittelee työttömien terveystarkastusten ja -palvelujen
kehittämistä vuosina 2008 - 2009. Mikäli kyselyn tulos yleistettäisiin koskemaan kaikkia Suomen kuntia, tar-
koittaisi tämä toimenpiteitä palvelujen kehittämiseksi noin 220 kunnassa. On kuitenkin todennäköistä, ettei
kyselyyn vastaamattomissa kunnissa tai kuntayhtymissä kiinnostus asiaan ole yhtä suurta kuin kyselyyn vas-
tanneissa kunnissa. Mikäli oletettaisiin, ettei kyselyyn vastaamattomissa kunnissa ole tehty lainkaan toimenpi-
teitä eikä niitä olla suunnittelemassakaan, laskisivat prosenttiosuudet huomattavasti; tällöin toimenpiteitä olisi
tehty vain 38 % Suomen kuntia ja niitä suunniteltaisiin tehtävän vain 30 % kuntia. Todellinen osuus toimenpi-
teitä tehneistä kunnista sijoittunee 69 % ja 38 % välille ja toimenpiteitä suunnittelevista 56 % ja 30 % välille.
Kaiken kaikkiaan työttömien terveystarkastusten ja -palvelujen kehittäminen näyttää olevan hyvässä vauhdissa
kunnissa ja kuntayhtymissä. Toimenpiteitä jo toteuttaneista kunnista suurin osa suunnittelee jatkavansa työt-
tömien terveystarkastusten ja -palvelujen kehittelyä, joten toiminnalle on selvä tarve.
Vaikka vain neljännes vastanneista kokee, että valtionosuusmäärärahan lisäys on tukenut pitkäaikaistyöttömi-
en terveystarkastusten ja -palvelujen kehittymistä kunnassa, voidaan lisäyksellä ja siihen liittyvällä tiedotuksel-
la nähdä olleen merkitystä tietoisuuden ja kiinnostuksen lisääntymiseen työttömien terveyspalveluja kohtaan.
Kunnista esitetään paljon toiveita suuremmasta ja kohdennetusta lisärahoituksesta, koska nykyinen lisäys on
varsin pieni kuntakohtaisesti eikä sekään ole aina kohdistunut tarkoitettuun toimintaan. Toisaalta voidaan
arvioida, että työttömien terveystarkastuksiin ja -palveluihin panostaminen on kunnille myös taloudellisesti
kannattavaa pidemmällä aikavälillä, jos sitä kautta pystytään puuttumaan varhaisemmin mm. kansansairauk-
siin ja hoitamaan niitä. Työttömien terveystarkastukset voidaan nähdä kunnan perusterveydenhuollon kansan-
terveyslain mukaisena toimintana. Uuden terveydenhuoltolain luonnoksessa työterveyshuollon ulkopuolelle
jäävien terveysneuvonta ja terveystarkastukset määritellään kunnan järjestämisvastuun piiriin.
Kunnilta tulee selkeä toive suositusten ja ohjeistuksen saamiseen työttömien terveystarkastuksiin ja -
palveluihin. Tarvetta on myös vertaisoppimisen ja tiedonvaihdon foorumeille. Näihin toiveisiin pyritään vas-
taamaan Stakesin Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeessa yhteistyössä sosiaali- ja ter-
veysministeriön ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa.
Lähde: Stakesin seurantaraportti 04102008 info.stakes.fi/tyottomienterveydenhuolto/FI/index.htm

Asiakas lähtökohtana
Asiakaspalvelussa käytössä virkailijavastuumalli;
-perusturvakeskuksen asiakkailla sosiaalityöntekijä
-palvelukeskuksessa yksilövalmentaja
Asiakasohjaus pTS-hankkeeseen palvelutarvearvion pohjalta
Palvelu- ja kuntoutussuunnitelmalomake
Palveluntarjoajat verkostoituvat
Hankkeen hakemusvaihe yhteistyönä kumppaneiden kanssa. Hankkeen hallinnointi perustehtävän mukaan SASPElle
Hankkeen aikana etsitty uusia kumppaneita muista hankkeista ja erityisesti 3.sektorin toimijoista.
mm. TE-keskuksen rahoittama sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen KOUTSI-hanke ja opinnollisen kuntoutuksen Luovi ammattiin -hanke, OPM rahoittama etsivän työn PaTu-hanke,Sastamalan päihdehankkeen ja muiden seudulla toimivien yhdistysten ja järjestöjen kanssa.
Terveydentilaan ja palvelutarpeeseen perustuvat toimenpiteet organisaatiorajat ylittäen ( palveluketju)
Lähettävän tahon palvelutarvearvio
Lähete + lähetekeskustelu
Terveystarkastus
Jatkolähetteet
Kontrollikäynnit
Loppupalaveri
Muut kuin terveydenhuollon jatkotoimet virkailijavastuulla
pTS-hankkeen aikana kartoitettu eri organisaatioiden tuottamia palveluja päällekkäisyyksien poistamiseksi ja tarvittavien uusien palveluiden käynnistämiseksi.

Seuranta- ja arviointimenetelmiä kehitetään
palvelurakenteiden kehittämistarpeita Sastamalan alueella  seuraa verkostotiimi
Vastuuvirkailija-mallin mukaisesti lähettävä taho on vastuussa asiakasprosessin seurannasta
pTS-hankkeeseen osallistuvilta asiakkailta kerätään laatupalaute loppukeskustelun yhteydessä
Kehittämistyö aloitettu kaikilla kuntoutuksen osa-aluilla palvelurakenteiden vahvistamiseksi. Palvelurakenteiden kehittämistarpeet huomioitu uuden Sastamalan kaupungin prosessiorganisaatioissa. Tavoitteena on, että yksi ja sama tiimi tulevaisuudessa vastaa seudun kuntoutusrakenteiden kehittämisestä.

Terveysneuvonta ja interventio-ohjelma
Jokaisen tarkastuksen yhteydessä annetaan yksilöllistä neuvontaa
Koutsiin on organisoitu perusterveydenhuollon palveluita, kuten esim. suuhygienialuentoja, seksuaali- ja sukupuolitautiluentoja, ensiapuluentoja, käyntejä eri palveluiden piirissä mm.perheneuvola, ravitsemusterapeutin konsultaatiot
Järjestetty päiväaikaan tapahtuvat liikuntaryhmät yhteistyössä Sastamala-opiston ja kaupungin liikuntatoimen kanssa
Kerrottu vertaisapuryhmistä ja kannustettu käymään niissä
Menetelmien ja käytäntöjen vaikuttavuutta arvioidaan
Työvoiman palvelukeskuksen kanssa yhteistyössä järjestetty verkosto-iltapäivä seudun toimijoille asiakaspalveluvastuun selkiyttämiseksi
Projektityöntekijä osallistunut hankeseminaariin, jossa esillä olivat kaikki seudun osaavan työvoiman saatavuuteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn panostavat hankkeet
pTS-hanke järjestää seminaarin, johon kutsutaan hankkeeseen osallistuneet asiakkaat ja seudun päättäjät. Seminaarin tavoitteena on nostaa päättäjien tietoisuuteen ko. kohderyhmän palvelutarpeeseen liittyvät kehittämistarpeet seudun palvelurakenteissa.
Kehittämishaasteet
Juurruttaminen ja palvelurakenteiden kehittäminen
Asenteet
Selkeä tukihenkilön tarve saattelemaan asiakkaita palveluiden piiriin
Tällä hetkellä Saspe muodostuu monesta kunnasta, joten yhteistyö,  verkostoituminen ja yhteisten toimintamallien luominen ja sisäistäminen luovat haasteita
Moniammatillisen verkostotyön tuntemus
Terveydenhuolto heikosti sitoutunut, ei nähdä kokonaisuutta vrt. kustannusten säästö, kun panostetaan ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon

Palveluiden oikea-aikaisuus – asiakassegmentointi perustehtävien mukaan
Sosiaaliseen ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvien palveluketjujen ”saumattomaksi” saaminen
Sosiaalisen kuntoutuksen rakenteiden kehittäminen osaksi aikuissosiaalityötä

Lähde:     Kuntayhtymä työttömien terveyspalvelujen tuottajana