Työssäkäyvien köyhyydestä-Ilpo Airion väitöstutkimus

 

Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen yliassistentti, valtiotieteitten tohtori Ilpo Airio kävi maanantaina 5.5 2008 TST:n edunvalvonnan vieraana esitelmöimässä väitöstutkimuksestaan “Työssäkäyvien köyhyys Suomessa ja muualla-h-work poverty in comparative perspective.

Aluksi tutkija Airio kertoi tutkimuksen rajauksista.Miten määritellään työ?Miten köyhä?Köyhyysrajana oli käytetty 1000 e/kk nto yksin asuvalla ja työssäkävijä oli kun teki 15 h/viikko.Hän eritteli eri ryhmien köyhyyttä Suomessa vv. 1995-2000-2005.Sen mukaan suurin ryhmä oli työttömät, joiden köyhyysosuus ryhmissä (18-70v) oli vuonna 1995 35%-v.200057%-ja v.2005 55%.Vastaavat luvut eläkeläisillä 20-30% ja kasvusuunnassa sekä työssäkäyvillä alle 10%,jossa kasvu lähes olematonta.
Työköyhyys Suomessa on uudehko ilmiö, mutta asiaa on tutkittu muualla.Airio esitti Seebohm Rowntreen (York 1901)sekä Charles Boothin (Lontoo 1895) tutkimustuloksia.Nämä eriaikaiset ja toisistaan riippumattomat tutkimukset päätyivät samoihin johtopäätöksiin köyhyyden syistä, jotka olivat:
Riittämättömät palkat, pysyvän työn puute ja epävakaat olosuhteet.Hyvinvointivaltioiden kehittyminen vei työtä tekevien köyhien ongelman pois näkyviltä-sosiaaliset ongelmat linkittyivät työmarkkina-asemaan ja ongelmat häipyivät julkisuudesta.
Työtä tekevien köyhyys löydettiin uudellenn USA:ssa 1980-luvun alussa, kun tutkimuksissa havaittiin, että hyvin usein köyhissä kotitalouksissa oli työtä tekeviä perheenjäseniä.Vuonna 1979 oli Yhdysvalloissa 7 miljoonaa työtätekevää köyhää-vuonna 2006 7,8 miljoonaa..Syiksi löydettiin minimipalkan reaaliarvon jälkeenjääneisyys(1), Workfare-ajattelun lisääntyminen Reaganismin myötä eli sosiaaliavusta tuli vastikkeellista(2) sekä kolmanten matalapalkka-alojen työpaikkojen luomista tuettiin.
Näin myös nykyisin EU:ssa tuetaan matalia palkkoja.
Viime vuosina EU on huolestunut ilmiöstä.EU:n sosiaali-indikaattorisuosituksista löytyy indikaattori “Niiden työntekijöiden osuus jotka elävät köyhissä kotitalouksissa”.
EU:n suosittelemalla tuloköyhyysmittarilla mitattuna tilanne oli pahin vuonna 2001 jolloin köyhyys kosketti 11 % kotitalouksista.EU-SILG- aineiston mukaan v.2004 n. 8%, joka on viimeinen tieto.EU-maat ovat erilaisia:Pohjoismaat 4-6 %, Keski-Eurooppa 9-10 % ja Etelä-Eurooppa 14-18 % (tiedot v. 2001)

Kysymys siitä, miten paljon lapsi tuo lisämenoja perheelle on vaikea.Suomessa on arvioitu köyhyysasteet seuraaville vaihtoehdoille::
1.Perheessä kaksi aikuista, ei lapsia 0,7 %
2.kaksi aikuista + lapsia 2,1 %
3.Yksi aikuinen ilman lapsia 4,1 %
4.Yksi aikuinen + lapsia 3,9 %
Yhdessä asuminen tuo mittakaavaetuja:tarvitaan esim. vain yksi TV tai jääkaappi jne.Sosiaaliturvan määräykset taas tukevat yksinasumista Suomessa.Ylläolevan arvion mukaan ovat yksinasuvat työssäkäyvät vaikeimmassa tilanteessa, oli lapsia tai ei.

Ilpo Airio totesi tutkimusten osoittavan, että nykyään tarvitaan kaksi palkkaa kotitalouden menojen kattamiseen.Lasten määrää ei ollut rajattu em. tutkimuksessa.Puhuttiin myös Saksan mallista, jossa perheenäidit hoitavat lapsiaan kotona.Airio totesi saksalaisnaistenkin nykyään käyvän töissä.

Kaikenkaikkiaan tutkimus vaikutti aika laajalta ja varsin pätevältä.Toimittajaa jäi mietityttämään emerituprofessori Tuomo Martikaisen samanpäiväiseen lausuntoon, jonka mukaan Suomi on muuttunut hyvinvointiyhteiskunnasta kilpailuyhteiskunnaksi.Tohtori Airio oli tästä samaa mieltä. Lisäksi toimittajaa jäi kalvamaan tulos, jonka mukaan reaganismin kaudella harjoitettu matalapalkkatukien politiikka aiheutti köyhyyttä.Nythän Suomessa on parhaillaan samanlaista tukipolitiikkaa.Myös muut köyhyyttä aiheuttavat elementit , minimitulojen reaaliarvon lasku ja vastikkeellinen perusturva, joita Suomen uusliberaalit suosittelevat, ovat tutkimuksen mukaan köyhyyttä aiheuttavia tekijöitä.

Kysyin myös Ilpo Airiolta eivätkö poliitikot kuuntele tutkijoita ennen päätöksentekoa.Hän vastasi , että usein poliitikolla on niin vahva näkemys itsensä tai puolueensa oikeassaolemisesta,ettei hän kuuntele kuin niitä argumenttejä jotka vahvistavat omaa käsitystä asioista.
Lupasin poliitikkona yrittää ottaa tästä oppia…Kysyin myös Ilpo Airion näkemystä Vasemmistoliiton perustulomallista:Hän totesi sen olevan kehittelemisen arvoinen, mutta ongelmana hän näki sen tason (VL on esittänyt 850 e/kk) .Jos taso on liian alhainen, ei kaikille maksettava perustulo juuri kevennä sosiaalimenoja ja jos se on liian korkea tulee muita ongelmia.Olisi luotava luotettavia mittareita indikoimaan perustulon tasoa jos siihen siirryttäisiin.Myös sosiaaliturvaa uudistavan SATA-komitean työstä keskusteltiin ja epäilimme molemmat ettei se juri selkeyttäisi tilannetta.Kuitenkin toivomme että se sen tekisi. Esitelmä oli todella kiinnostava ja herätti paljon keskustelua ja ajatuksia jälkeenpäin.Ilpo Airio pahoitteli , että yliopiston tietoliikenneongelmien vuoksi ei ollut voinut ottaa monisteita jaettavaksi kuulijoille.VÄITÖS ON KUITENKIN VAPAASTI SAATAVILLA NETISTÄ ENGLANNINKIELISENÄ.

Tämän referaatin kirjoitti Jari Suominen muistiinpanojen ja tallenteen perusteella.Tallenne on myös lähiaikoina saatavilla Monitaidosta ja ehkä myös radion kautta.